Union Visuvesi
”Leipomo”

Monet visuvesiläiset tietävät ”leipomon rauniot” nuorisoseurantalon ja Alastalon välisessä maastossa. Harva kuitenkaan tuntee raunioiden historiaa.

Elokuussa vuonna 1961 osti laihialainen liikemies Kaarlo Nerg 2800 m2 tontin Hugo Alastalolta. Nergin tarkoituksena oli rakentaa tontille liikerakennus, nimeltä Visuveden Kauppakeskus, johon oli tarkoitus tulla ruoka ja sekatavarakauppa, ravintola ja baari, sekä yläkertaan asuinhuoneisto.

Rakennus oli suunniteltu kaksi kerroksiseksi, jossa huoneistoala oli 197 m2 ja asuinhuo- neiden lukumäärä 11 kpl. Talosta oli tarkoitus rakentaa ns. kivitalo. Kellaritiloihin oli suunniteltu leipomo, jonka tuotteet oli tarkoitettu lähinnä omaan ravintolaan ja myymälään.

Nergin ostama tontti oli alueella, joka oli Ruoveden kunnan rakennusmääräyksissä merkitty kuuluvaksi asuintonteiksi tarkoitettuun alueeseen, joten lupa liikerakennuksen rakentamiseen myönnettiin lääninhallituksen poikkeusluvalla.

Rakennustyöt alkoivat syyskuussa. Joulukuussa rakennustöiden ollessa jo hyvässä vauhdissa, päätti Nerg rakentaa tontille vielä autohuoltoaseman nimeltä Union Visuvesi.

Tähän lupa myönnettiin tammikuussa 1962. Huoltoasemarakennukseen oli tarkoitus tulla myymälä, autojenhuolto-, sekä autojenpesuhalli.

Rakennuslupa jäi Nergiltä lunastamatta ja rakennustyötkin keskeytyivät jostain syystä vuoden 1962 alussa. Rakennuksesta oli valmiina perustus, sekä seinien ja katon betoni- valulaudoitus. Huoltoaseman rakennustöitä ei oltu vielä aloitettu.

Vuodet kuluivat ja keskeneräiseksi jäänyt rakennus huolestutti kyläläisiä, koska se sijaitsi aivan kantatie 66:den varrella ja rumensi luonnonkauniin Visuveden maisemaa. Lisäksi rakennelma sijaitsi aivan koulun läheisyydessä lasten koulumatkan varrella ja houkutteli lapsia leikkimään vaaralliseen keskeneräiseen rakennukseen. Lisäksi kyläläiset sanoivat sinne kerääntyvän ”epäsosiaalista ainesta” aiheuttamaan häiriötä.

Tammikuussa vuonna 1967 kyläläisten valitettua keskeneräisestä rakennuksesta, päätti rakennuslautakunta antaa Nergille kehoituksen rakentaa rakennus valmiiksi tai purkaa se.

Nergin tavoittaminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi ja lautakunnan päätös saatiin hänen tietoonsa vasta kesäkuussa. Nerg ei asiaan reagoinut millään tavalla, joten kunta päätti anoa rakennuksen purkulupaa Hämeen lääninhallitukselta. Se myönnettiin huhtikuussa 1971. Rakenuksesta purettiin pois puiset seinät ja katto. Perustus jäi paikalleen.

Purkamiskustannukset tulivat kunnan maksettaviksi ja myöhemmin niitä haettiin ulosotto- teitse Nergiltä takaisin.

Suurimmalta osaltaan maksamattomaksi jäänyt tontti palasi takaisin Alastalon omistukseen.

M-P.M.

2014

"Leipomon" pääty etelään.

"Leipomon" perustukset, pääty etelään.
(Kuva: Marko Mauranen 2014)