Akkala vuonna 1918

Akkalankankaan rakennuksia 1920 -luvulla Saukkolahden yli kuvattuna. Kuva: Ahto Luutonen

Akkala

Akkalan kauppakartano valmistui loppuvuodesta 1892. Sen rakennutti Oksalassa kauppaa pitänyt maakauppias Antti Järvinen Alastalonvuokrapalstalle. Järvinen ajautui kuitenkin konkurssiin vuoden 1893 alussa.

Konkurssihuutokaupassa siirtyi Akkalan kiinteistö maapalstoineen takaisin Alastalon omistukseen.

Järvisen jälkeen aloitti Antti Luutosen entinen kauppa-apulainen K.E. Mutila kaupan- pidon vuonna 1894. Mutila jatkoivuoteen 1896 saakka, jolloin hän muutti kauppansa rakennuttamaansa, juuri valmistuneeseen Kuuselaan.

Mutilan jälkeen avasi Akkalassa syyskuun 20. päivänä 1896 nahkurinverstaan Heikki Lahonen. Hän rakensi Saukkolahden Niininiemeen karvarin verstaan nahkain parkitustiinuineen ja -ammeineen. Yritys ajautui konkurssiin vuoden 1899 lopulla. Konkurssin jälkeen Lahonen muuttiVaasaan.

Herman Aimo piti Akkalassa Visuveden Kauppa Oy:n myymälää vuodesta 1900 vuoden 1901 huhtikuuhun saakka.

Aimon jälkeen aloitti kauppiaana Fredrika Theresia Sortell, joka piti Akkalassa ns. ”Akkain kauppaa” vuoden 1902 lokakuuhun saakka.

Vuonna 1908 siirtyi Akkala Juho Lahtisen omistukseen.

Läänin kuvernööri on vahvistanut palstoituksen, jolla

taloll. Hugo Rikhard Alastalon omistamasta Alastalo

nimisestä 0,6666 osasta Alastalon perintötilaa n:o 4

Ruoveden pitäjän Visuveden kylässä on maanviljelijä

J. Lahtiselle eroitettuAkkala niminen palsta.

Hämetär 12.11.1908

Vuonna 1910 avasi kauppias Antti Sopanen kauppansa Akkalassa. Sopasen kauppa toimi Akkalassa vuoteen 1914 saakka, jolloin hän muutti K.R. Saarelta ostamaansa Voittolaan.

Visuveden ensimmäisen pankin, Kansallis-Osakepankin konttori aloitti toimintansa Akkalassa 1918, johtajanaan Juho Lahtinen. Pankki siirrettin Ruovedelle vuonna 1922.

Vuonna 1923 avasi kauppias Antti Sopasen vaimo Karin lepokodin.

Akkalan lepokotiin

Ruoveden Visuvedellä otetaan kesävieraita. Lepokoti

sijaitsee Visuveden kanavalla, kauniilla paikalla.

Uimaranta ja kalavesi verraton. Täysihoidon kuukausi-

maksu 700:- a' 800:- riippuen sopimuksesta. Jokapäiväinen

kulkuyhteys Tampereelle Näsijärven parhaimmilla laivoilla.

Tarjanne ja Pohjola.

Lähempiä tietoja, postimerkki mukaan lähettäessä, antaa

Akkalan Lepokoti, Ruovesi, Visuvesi

Aamulehti 30/5 1923

Visuveden Osuuskauppa aloitti toimintansa Akkalassa 5.4.1924. Vuonna 1925 osti Osuuskauppa Voittolankiinteistön AnttiSopaselta ja Sopanen siirtyi takaisin Akkalaan. Kahvila ja Täysihoitola Karin Sopanen toimi Akkalassa vuodet 1925-1926. Sopanen lopetti kauppiasuransa Visuvedellä toukokuussa 1927.

Visuveden Osuuskauppa 1924

Hannes Rantapusu osti Akkalan kiinteistön vuonna 1929 Juho Lahtisen perikunnalta, myytyään Rantapusuntilan Elis Lahtiselle.

Rantapusu piti Akkalassa Leipomo- ja sekatavaraliikettä vuodet 1930-36.

SUOSITTELEN

leipomoliikettäni

VISUVEDELLÄ

*

H. RANTAPUSU

Ruovesi-lehti 28 1934

Akkalan kauppa 1930 -luvulla

Hannes Rantapusun vaimo Elli, piti Akkalassa Visuveden kahvilaa vuodet 1937-39.

Rantapusun lopetettua, tuli kauppiaaksi vuonna 1936 Tuomas Olkkonen, joka avasi Rantapusun vuokralaisena Liha- ja Ruokatavarakaupan. Vuodesta 1937 alkaen kauppaa käytiin Tuomas Olkkosen vaimon Esteri Olkkosen nimissä.

E. E. Olkkonen

RUOKA. JA SIIRTOMAATAVARA

Ruovesi-lehti 1937

Vuonna 1939 myi Hannes Rantapusu Akkalan Virtain Osuuskaupalle, jonka myymälä toimi tiloissa vuoteen 1965 saakka, jolloin uusi liikerakennus vanhan rakennuksen etelä- puolelelle valmistui.

Virtain Osuuskauppa

Virtain Osuuskaupalla oli tarkoitus avata vanhassa rakennuksessa kahvila ja baari, mutta rakennuslautakunnan myöntämän luvan ehtona oli, että uuden liikerakennuksen valmistuttua vanha puretaan.

Virtain Osuuskaupan vuonna 1965 valmistunut myymälä

 Huutokauppa, jossa vanha rakennus myyttiin purettavaksi ja paikalta pois siirrettäväksi, pidettiin 30.04.1965. Vanhan Akkalan osti ja purki Martti Järvinen.

M-P.M.

2013

Lähteet: Ruoveden Kotiseutuyhdistyksen arkisto

Ruoveden kunnan keskusarkisto

Ruovesi-lehdet, sekä muut sanomalehdet

Kauheita on kuulunut .........
Posti-Jussin akka

Kauheita on kuulunut ja kuuluu yhä edelleen Mukulamäestä, varsinkin postin tulopäivinä. Sillä yleisenä puheenaiheena on, että Posti-Jussi ajelee postia, kuljettaen Ruoveden kirkonkylän ja Wisuveden postitoimiston välillä, vallan neljä kertaa viikossa Akkalan Juhon veljen entisellä akalla. Tämähän on vallan ennenkuulunatonta, että akalla ajetaan. Voisihan moisesta mölyn nostaa kuka tahansa ja varsinkin viranomaisen luulisi asiaan sekaantuvan etupäässä, joita tällä kertaa onkin Wisuvedellä kokolailla runsaasti, nimittäin kaksi viratointa ja yksi virkaansa hoitava konstaapeli. Mutta surukseen huomaa, että ei kuulu mitään ja kylässä jännitys kasvaa. Maailma on niin katalaa pikku, pikku akka.

Kyllä minä puolestani olen Posti-Jussin akkaan täysin tyytyväinen. Sillä veteleehän se aviisit, kokovärttikirjeet, kortit ym. kokolailla säännöllisesti Mukulamäen päälle, eikä yhtään kadehti, vaikka hänen herrallaan Posti-Jussilla väliin onkin toinenkin tyttö rinnallaan, eli niin kuin Juho sanoo: ”Taas oli lämmityskamina rinnallani.”

Kyllä se Posti-Jussin akka on sentään jalo eläjä täällä surun alhossa. Lopuksi teen vähän selvää naimattomille, leskille ja naineetkin ottakoot osviittaansa. Jussin akka on ensiksikin ruumis karvanen, luultavasti kulkurin ja pakolaisen jälkeläinen. Kädet ovat muodostuneet etujaloiksi, eikä niillä voi raapia ja kynsiä, syystä kun kynnet ovat muodostuneet kavioiksi. Toisten miesten akoilla on tukka pään suojana oikealla paikallaan, vaan tällä ihanne akalla on se pitkin niskaa ja vaan hajallaan. Toisten miesten akoilla ei ole häntääkään, mutta Jussin akalla on sekin laitos ja suuren kokoinen se näyttää olevankin ja vallan mustista jouhista muodostunut.

Kyllä se on ollut eri akka juoksemaankin ennen tyttö-aikoinaan. Entinen omistaja Heikki on sen joskus vienyt kilparadalle, niin akka on innostunut ja juossut herralleen palkintoja, siis on juossut paremmin kuin toisten miesten hevoset.

Tämä Akkalan Juhon veljen entinen akka, onkin vaan tavallinen humma, eikä mikään muijain kuuluttama, eikä papin vihkasema oikea todellinen rakastava vaimo.

Kulkuri
(K.E. Mutila)
Visuveden Kaiut 2/1922