Ruovesi lehdessä helmikuun 23 p:nä 1927 uutisoitiin
Visuveden Nuorisoseuran kotiseutututkimustyön tuloksista seuraavaa;
".....................Visuveden kylän, lähinnä nykyisen Isontalon vanhoja asiakirjoja, on kotiseutukokoelmiin jätetty säilymään satoja kappaleita, vanhimmat vuodelta 1762 "hyödyn aikakaudelta", jolloin jonkunlainen isonjaon toimitus on ollut kylässä. Arvokkaita ovat kylän vanhat kartat, joita on neljä v. 1793 ja jotka ovat hyvin säilyneet. Yläjarkon kaikki verokuitit v:sta 1832 viimeisimpiin saakka osottavat veronkannon kehitystä. Saman talon asiakirjat ja mainitut kuitit säilytetään kirstussa, jota ainakin kuusi, mahdollisesti seitsemän polvea Jarkon isäntiä on käyttänyt asiakirjainsa säilytyspaikkana."
Missä nämä mainitut asiakirjat ovat nykyisin?
Kukonpohjan rajat
ALA – SATAKUNNAN KIHLAKUNTA
RUOVEDEN HALLINTOPITÄJÄ
SATAKUNNAN HENKILÖTIEDOSTO 1303 – 1571 (professori Seppo Suvanto) http://www.narc.fi/suvanto/
Kukonpohjan rajat on lueteltu aiemmin mainitussa Kristoffer Perttelinpojan tuomiokirjeessä ajalta 4.2.1620. Lähtökohtana on Kukonpohja, josta raja menee suoraan KARSAJÄRVELLE ja kääntyy länteen KARSANOJAA myöten KARSANPORTAASEEN, Mistä se menee AITOKALLIOON JÄHDYSLAHDEN rannassa, ohittaa sitten VÄÄRTINVUOREN päätyen RAUTAVEDEN KARTTALAHTEEN (1620 Kordenlahteen). Sieltä poiketen nykyisestä suunnasta tullaan VISUVEDELLE KESKISENLAHDENJOENSUUSSA. Sitten seuraa KUKONSAARENKIVI (Kukonsaari = Lautalansaari). PENTINSAARI (Bentinsari) on puoliksi KUKONPOHJAN, mutta MATKOINIEMI ( ? ) on kokonaan. Sieltä raja menee PENTINSAAREN LUHTAAN, MATKOINLAHTEEN ( ? ) ja sitten VESIVEDEN länsirannalla RAUTALAHTENPOHJAST (Rautalahti = Viitapohjanlahti) PILKANNIEMEN ympäri RAUTAHIETAAN, joka on jo VISUVEDEN etelärannalla SÄÄSNIEMEN nokassa. Seuraava rajakohta on ISOSAARI, josta poiketaan taas VISUVEDEN yli VISULUHDAN saareen (= Luhtainniemi). Sitten edetään itäpuolta (VISUJOEN) VISUKOSKENLAAKAAN (edellisestä noin 3 km). Sieltä raja kulkee jälleen VISUVEDEN rantaan KIVILAHTEEN ( ? ) ja ylittää järven MAJAOJANPOHJASSA tullen KAKSPERÄNKALLIOLLE.
Niin tultiin MAJANIEMENMAALLE, jonka KUKONPOHJAN LAURI JUHONPOIKA PERSOI oli saanut vaihdossa vasta kaksi vuotta aikaisemmin VISUVEDEN LAURI LAURINPOIKA JARKOLTA maanjako-oikeudelle 1795 esitetyn 13.8.1618 annetun todistuksen mukaan. Samassa asiakirjassa sanotaan, että MAJANIEMENMAA ulottui pohjoisessa kaivokseen eli maakannan poikki kaivettuun veneväylään asti. Tämä Visuveden kanavaa edeltävä kaivos oli siis vanhempi vuotta 1618.
- MAJANIEMENMAAN eli KUKONPOHJAN HUILAHDENMAAN eteläraja kulki VISUVEDEN TALON I maita vastaan 1620 KAKSIPERÄNKALLIOSTA PUOLIKANKAANMÄKEEN, jossa kohdattiin MUSTAJÄRVEN maat, ja sieltä HUIKÖYKKÄÄN. Sieltä raja meni PAJULAHDEN maita vastaan HUILAHDENOJANSUUHUN, ja HUILAHDELLA KUKONPOHJALLA oli se puoli MURTONIEMESTÄ, joka oli ostettu ERKKI OUTISELTA.
Laamanninsijaisen Yrjänä Jönssinpojan 19.1.1618 antamassa tuomiossa kuvataan Lauri Juhonpojan Majaniemenmaan raja Visuveden talon I maita vastaan toisin kuin 1620. Se olisi mennyt Kaksiperänkalliosta ensin keskelle Vähäsuota ja sitten Isonsuonsaaren kautta Lapinhautaan. Tuomiossa vedottiin laamanninsijaisen Klemet Gröpin kirjeeseen. Vuotta ei sanota, mutta Gröp oli Pohjois-Suomen alilaamanni 1568-77. VA YLÄ-SATAKUNTA Koa 8 f. 372v.
Tiedossa ei ole sitä, milloin Visuveden Jarkko oli saanut haltuunsa Majaniemen.