Kotiseudun laulu

Visuveden Nuorisoseuran marssi

Kirj. Jouko Viitasalo

Intoa uutta mieliimme luo

tää laulelo joukkomme nuorten,

se kasvaa ja paisuu kuin keväinen vuo

ja kaikuu yl' vetten ja vuorten.

Kotoisten lahtien vilpeät veet

ja vehmaat koivikkorannat,

nämä Tarjanteen satasaarekkeet

ja Visuselän läikkyvät pinnat.

Ne kertovat kieltä kauneimpaa:

Tää on lapsuuden kallis maa.

Nämä pellot on isäin kyntämät

ja taattojen mainiotyötä.

He vakoihin toiveensa lämpimät

näin kätkivät lastensa myötä.

Tämä muistojen maine velvoittaa:

Pidä pyhänä taaton maa!

Tää velvoitus nuoret liittohon vie

käsi kädessä lippua kantain.

Nyt yksi meillä on määrä ja tie

ihanteille itsensä antain.

Me laululla tahdomme kaiuttaa:

Tositoimemme kotimme saa!

Pyhät aatteemme mielin intoisin

ja sydämen hehkulla täytä.

Jos lienet ystävä pieninkin,

Sa voimasi uskolla käytä!

Nyt kaikkia kutsuvi toimintaan

tää kotoisten kontujen maa.

Intoa uutta mieliimme luo

tää laulelo jokkomme nuorten,

se kasvaa ja paisuu kuin keväinen vuo

ja kaikuu yl' vetten ja vuorten.

Kuin kaiun uuden se vastaan saa:

Tää kaunis on kotimme maa.

22/4 1929

Jouko J. Viitasalo