Visuveden vesillä kulkeneita höyrylaivoja
Ilmarinen
Rakennettu vuonna 1863. Ensimmäinen rautainen alus ja potkurilaiva sisävesillä.
Laiva oli sauvottu Kautun vuolteen läpi kesällä 1863 ja se oli jatkanut matkaansa aina Visuvedelle saakka. Kilvensalmen ollessa vielä ruoppaamaton oli laiva Kaapo Murtokannan muistin mukaan ”sorrannut” kylään Syväsalmesta. Tuolloin oli Kautun vuolle vielä ruoppaamaton ja kanava kaivamatta, jolloin keskiveden korkeus oli Kautun yläpuolisilla vesillä huomttavasti nykyistä korkeammalla. Nykyisellä vedenkorkeudella ei Syväsalmesta laiva pääsisi Visuvedelle tulemaan.
Matkalla mukana ollut muisteli, että laivan saavuttua Visuveden rantaan pakenivat kyläläiset sitä metsään peloissaan.
Laiva ei Näsijärvellä tehnyt montaakaan matkaa, sillä se siirrettiin jo samana kesänä 1863 Pyhäjärvelle ja luovutettiin Hämeenlinnassa Venäjän valtiolle.
Storfursten Wladimir
Rakennettu Tampereen Konepajassa vuonna 1864. Kuljetti matkuistajia ja tavaraa välillä Tampere-Visuvesi vuosina 1864-1868. Vuonna 1866 lähtö Tampereelta Visuvedelle oli klo 9 joka maanantai, keskiviikko ja perjantai. Paluu Tampereelle Visuvedeltä tapahtui tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 9. Kesällä 1869 laiva hajoitettiin ja siirrettiin Helsinkiin. Alus oli Venäjän valtion omistuksessa.
C. F. Widberg, joka aloitti Visuveden kanavanvartijana 12.6.1864, muisteli visuvesiläisten aluksi pelänneen laivaa uskaltamatta sillä lähteä kaupungissa käymään. He pelkäsivät rautaisen aluksen uppoavan. Laivan kapteeni oli kyläläisille luvannut ilmaisen matkan Tampereelle ja takaisin, mutta turhaan. Sitten viimein oli Alastalon Serafia-emäntä oli ensimmäinen, joka uskaltautui kaupunkimatkalle lähtemään.
Widbergin mukaan laiva oli komea sisältä ja sen ravintolassa käytettiin hopeisia veitsiä ja lusikoita.Widberg muisteli myös olleensa aluksessa kaksi kuukautta väliaikaisena perämiehenä kun laivan miehistö ei ollut vielä perehtynyt laivareittiin.
Laine
Kurulainen kauppias Antti Toikkonen ja tamperelainen kauppias G.O. Sumelius perustivat Näsijärven Höyrylaiva Osakeyhtiön. Yhtiölle valmistui puurunkoinen Laine-niminen alus vuonna 1870, joka ulotti säännölisen liikenteensä myös vesistön pohjoisosiin. Laine kulki Visuvedelle vielä vuonna 1879.
Salmi osakuva NaantaliMuseo OWSorthan L
Salmi
Rakenettu 1873 matkustajalaivaksi Pyhäjärvelle, jossa liikennöi nimillä Ruokola, Längelmävesi ja Pyynikki.
Siirretty Näsijärvelle vuonna 1926 Naurissalmen sahan hinaajaksi, jolloin sai nimen Salmi.
Toimi myös tarpeen vaatiesssa hinaajana Visuveden sahalla.
Muutettu myöhemmin moottorilaiva Pyynikiksi.
Tampere Laiva Kuva: Jani Aarnio/Yle
Tampere
Näsijärven Höyrylaiva Osakeyhtiön omistama vuonna 1874 valmistunut puurunkoinen alus. Liikennöi Tampere-Virrat reitillä Tarjanteen reitille tulovuoteen 1908 saakka. Laivan rungosta tehtiin proomu Leppälahden sahalle ja kattila siirrettiin tervahöyry Otavaan.
Götha
Hermann Kaufmannin rakennuttama pieni laiva. Rakennettu 1877. Kulkenut Visuvedelle ainakin vuonna 1881.
Virtai
Pieni puurunkoinen hinaaja. Paloi Virtain Hauhuulla vuonna 1891 laivaväen ollessa tansseissa. Kulkenut Visuvedellä ainakin vuonna 1877.
Mänttä
Puurunkoisen laivan oli vuonna 1879 rakennuttanut Tampereen ja Vilppulan väliseen liikenteeseen Mäntän tehtaan patruuna G.A. Serlachius. Vuonna 1884 laivan osti Pekkalan kartanon isäntä Adolf Aminoff ja vuonna 1885 alkoi laiva liikennöidä reitillä Tampere- Virrat.
Aminoff myi laivan Wirtain - Tampereen Höyrylaiva Osakeyhtiölle, jolta sen vuonna 1908 osti Juho Mäntynen.
Kaarlo Kauttu osti laivan Mäntysen konkurssipesältä ja se purettiin ja rakennettiin uudelleen Kannanlahden telakalla Visuvedellä. Kautulta laivan osti toukokuussa 1917 maanviljelijä Hugo Alastalo. Laiva aloitti liikennöinnin reitillä Tampere-Virrat vuonna 1917 nimellä Pohjois-Häme.
Visuveden Laivayhtiö osti Pohjois-Hämeen Hugo Alastalolta vuonna 1920 ja siitä tehtiin hinaaja Visuvesi. Laivan koneet siirrettiin uuteen Visuveteen vuonna 1927 ja sen runkoa käytettiin halkoproomuna, kunnes se upposi Visuveden sahan lautatarhan rantaan.
Mänttä lähdössä Tampereen Mustalahdesta. Kuva: Arvo Ruohosen kirjasta.
varppaaja Ruovesi tukkilauttojen hinauksessa. Kuva: Pekka Luutonen.
Murole hinaamassa potkurivian saanutta Tarjannetta Visuselällä vuonna 1912. Kuva: Pekka Luutonen.
Näsijärvi
Rakennettu vuonna 1884. Rosenlew & Co-yhtiön hinaaja vuoteen 1931 asti. Venäläisten sotalaivana 1916-1917. Runko siirretty Kotviolle, josta siitä rakennettiin Kotvio II.
Ruovesi
Rakennettu 1885. Rosenlew Oy:n omistama varppaaja. Siirrettiin Pyhäjärvelle Pirkkala- nimisenä, jossa siihen asennettiin tervahöyry Virtain kone.
Murole
Rakennettu 1885. Reposaaren Höyrysahan ja myöhemmin Uittoyhdistyksen suuri hinaaja Näsijärvellä. Venäläisten sotalaivana 1916 - 1917. Kone ja kattila poistettu 1956.
Ketterä
Rakennettu 1888. Salonkilaiva. Omistajana 1890-luvulla liikemies Ceder. Myöhemmin laivan omistivat Jussi Hilden ja K.Virtanen.
Laiva oli Pyhäjärvellä ainakin vuonna 1917 Salama-nimisenä matkustajalaivana ja sen jälkeen Näsi Oy:n hinaajana, kuten myös Näsijärvellä, minne se siirrettiin. Romutettiin Vahannassa vuonna 1935.
Carolus
Rakennettu 1889. Ruija-nimisenä hinaajana Pyhäjärvellä. Näsijärvelle siirron yhteydessä nimeksi Carolus. Toimi myähemmin Kotvion sahalla Ruovedellä ns. Pikku-Kotviona. Siirretty 40-luvun puolivälissä Hollolaan.
Dagmar
Rakennettu 1890. Tamperelaisen Finlayson-yhtiön omistama hinaaja. Alus myytiin Neptun-yhtiölle ja siirrettiin Pyhäjärvelle vuonna 1921. Kone siirrettiin Alhoon vuonna 1930 ja rungosta tehtiin Altiksen proomu.
Dagmar
Wisuvesi
Rakennettu 1890 Tampereen Konepajalla. Rakennuttaja Wisuveden Höyryalus Oy. Toimi hinaajana, sekä matkustajaliikenteessä. Alus myytiin 1897 Konsta Wilenius ja Kumppanit Oy:lle, jolta sen vuonna 1900 osti Halkoliike Raittinen ja Kumppanit Oy.
Vuodet 1912-1918 oli alus Juho Koskinen ja Kumppanit Oy:n omistuksessa, jolta sen osti Vahanna Höyrylaiva Oy, joka muutti aluksen nimeksi Vahanta. Vuonna 1937 Vahanta myytiin Näsi Oy:lle, joka muutti sen nimeksi Näsi.
Alus siirrettiin Päijänteelle 1943 ja romutettiin 1953.
Wisuvesi
Rakennettu Tampellan Konepajalla 1890. Rakennuttaja Neptun Oy. Aluksen alkuperäinen nimi oli Neptun II. Neptun Oy myi laivan metsähallitukselle vuonna 1916, jolloin se sai nimekseen Aure.
Metsähallitus myi aluksen Elis Lahtiselle vuonna 1927, joka siirrätti siihen puisen Visuvesi-laivan koneet (kts. Mänttä) ja antoi alukselle nimeksi Visuvesi.
Alus hoiti Visuveden sahan ja Visuvesi Oy:n hinaukset vuoteen 1959 saakka. Se upposi Visuveden sahan rantaan loppiaisyönä 1960.
Alus nostettiin 1978, hinattiin Tampereelle ja kunnostettiin.
1932 Kaija, Anna, Arvo, Liisa ja Leena Rahola Eelis Lahtisen omistaman s/s Visuvesi -hinaajan kannella. Pekka Lampelan kokoelmat.
Visuvesi Mustassalahdessa
Teisko
Rakenettu vuonna 1891 Teisko Osakeyhtiön matkustajalaivaksi. Laivan osti Kaarlo Kauttu vuonna 1917 halkoproomujensa hinaajaksi.
Kautun lopetettua halkoliikkeensä vuonna 1920, myytiin Teisko Enqvist Oy:lle, jolta
Teisko Oy hankki sen takaisin vaihtamalla Aune-laivaan.
Aluksen viimeinen omistajana oli J.K. Selin. Alus romutettiin uonna 1959. Kattila vietiin rakennustyömaalle.
Louhi
Rakennettu 1892. Alunperin Hatanpään kartanon omistama laiva Näsijärvellä. Myytiin 1900-luvun alussa Enqvist Oy:lle hinaajaksi. Romutettiin Naistenlahdessa 1963.
Thor
Rakennettu 1895. Laivan siirryttyä Näsi Oy:n hinaajaksi, tuli nimeksi Näsi. 1930-luvun lopulla runko siirrettiin Pyhäjärvelle, jossa siihen asennettiin Aliksen koneet ja laiva sai nimekseen Turkka. Sen omisti Kokemäen Uittoyhdistys. Romutettiin Lempäälässä vuonna 1965.
Pohjaslahti
Rakennettu 1897. Ensimmäisenä omistajana Ruokolan kartano, jolloin laivan nimenä oli Mallasvesi I. Laivan seuraava omistaja Hauho-yhtiö muutti sen nimeksi Pohjois-Vesilahti. Siirretty Näsijärven Pohjaslahdelle hinaajaksi nimellä Pohjaslahti. Siirretty Turkuun vuonna 1946.
Vehkakoski I
Rakennettu 1898. Vehkakosken sahan hinaaja Pohjaslahdella. Siirretty Pyhäjärvelle Vehkakosken sahan toiminnan loputtua 1917. Siellä Neptun-yhtiön omistuksessa nimellä Kiiski. Neptun yhtiön lopetettua toimintansa siirtyi alus Finlaysonin omistukseen vuonna1930. Aluksen käytyä tarpeettomaksi se romutettiin Viholan telakalla Nokialla.
Ukko
Rakennettu vuonna 1898 Teisko Osakeyhtiön matkustajalaivaksi. Alkuperäinen nimi Aune. Alus myytiin Enqvist Oy:lle hinaajaksi vuonna 1922 ja aluksen nimeksi muutettiin Ukko. Alus romutettiin Naistenlahdessa vuonna 1963 ja kattila vietiin rakennustyömaalle Säkylään.
Hinaaja Ukko Visuselläällä kesällä 1954 (kuva: Erkki Järvinen)
Aitolahti
Rakennettu 1899 reitille Tampere-Aitolahti. Vuoden 1938 syksyllä veden vähyyden vuoksi joutuivat Pohjola ja Tarjanne lopettamaan liikennöintinsä ja Aitolahti liikennöi tuon syksyn Virroille.
Samana vuonna laiva myytiin laivuri Ville Niemiselle. Nieminen jatkoi liikennöintiä Tampere-Aitolahti reitillä vuoteen 1945 saakka, jolloin laiva siirrettiin Pyhäjärvelle Erik Sepän omistukseen ja sai nimekseen Pyhäjärvi. Laiva paloiteltiin Ratinan sillan pielessä kesällä 1963.
Mänttä III
Mäntän tehtaiden hinaaja Näsijärvellä.
Panu
Rakennettu 1900. Neptun-yhtiön hinaaja Näsijärvellä vuoteen 1930 saakka, jolloin alus siirrettiin Pyhäjärvelle. Siirtyi Nokia-yhtiön omistukseen vuonna 1931.
Liikennöi vuoteen 1963 saakka, jolloin koneisto romutettiin ja runko vietiin Sääksmäelle.
Höyrylaiva Into satamassa (Omistamansa kuvan / kuvat on lähettänyt Mikko Sammalisto Tikkakoskelta.
Into
Rakennettu 1901. 55 hengelle rekisteröity matkustajalaiva. Manu Lahonen osti aluksen Kurusta Sammaliston konkurssipesän huutokaupasta. Laivan omistus siirtyi Höyrylaiva- Osuuskunta Tarjanteelle 1908. Alus oli sijoitettu Ruovesi-Vilppula reitille.
Tarjanteen ja Pohjolan ollessa sotalaivoina 1916-1917 kulki alus Virtain reitillä. Siirrettiin Pyhäjärvelle 1938 ja romutettiin Hämeenlinnassa 1950-luvulla.
Vehkakoski II
Rakennettu 1903 hinaajaksi Näsijärvelle. Omistaja Vehkakosken saha Pohjaslahdella.
Myyty Neptun-yhtiölle vuonna 1917, jolloin aluksen nimeksi muutettiin Neptun.
Vuonna 1931 aluksen osti Toivo Peltomäki ja se siirrettiin Peltomäen sahalle Virroille,
jossa sen nimeksi tuli Toisvesi. Toisvesi toimi hinaajana Visuveden Sahalla 1945.
Alus romutettiin 1950-luvulla.
Höyrylaiva Vehkakoski Oluttehtaan rannassa Laiturilla pari tynnyriä ja hartsilatikoita Ahto Luutosen mukaan hartsia käytettiin Suomessa oluen valmistukseen
Pohjois-Häme
Kts. Mänttä.
Pohjola
Rakennettu reitille Tampere-Ruovesi-Virrat 1905 Tampereella Sommers, af Hällström & Waldensintelakalla. Omistaja alkuaan Tampereen-Virtain Höyrylaiva Oy, Höyrylaiva Osakeyhtiö Pohjola ja myöhemmin Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne.
Venäläisten sotalaivana vuosina 1916-1917. Aluksen runko pidennetty 1919.
Laiva uudistettiin täysin vuonna 1956. Kattila muutettiin öljylle vuonna 1964. Alus siirtyi vuonna 1967 Runoilijan Tie Oy:n omistukseen. Aluksen viimeinen purjehduskausi oli kesä 1975.
Nykyään laiva on maihin nostettuna Jäminkipohjan telakan rannassa.
Pohjola Visuveden kanavalla 1950 -luvun lopulla (kuva: Lauri Immonen)
Pohjola 1965 Pekka Lampelan kokoelmat
Ylöjärvi
Rakennettu 1907 matkustajalaivaksi Näsijärvelle reitille Tampere-Ylöjärvi. Vuonna 1955 kattila ja kone siirretty Kotvion sahalle ja rungosta tehty lotja.
Ylöjärvi kesällä 1954 II Merenmittausretkikunnan tukialuksena Visuveden vesillä (kuva: Erkki Järvinen)
Tarjanne
Rakennuttanut vuonna 1908 Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne. Aluksen osat valmistettiin Lehtomäen konepajalla ja kokoamistyö tehtiin Vilppulan Mäkitalon lahdessa.
Sotalaivana 1916-1917. Peruskorjattu vuonna 1962. Kattila muutettiin öljylle 1964.
Alus siirtyi vuonna 1967 Runoilijan Tie Oy:n omistukseen.
Tarjanne tulossa Visuveden laivarantaan
Tarjane 2014 Pekka Lampelan kokoelmat
Tervahöyry Osmo
Rakennettu Visuvedellä Kannanlahden telakalla vuonna 1916. Omistaja J.A. Sulkava. Uudistettu perusteellisesti vuonna 1933, jolloin laiva sai uuden koneen ja rautaiset kaaret puisten tilalle. Myöhemmin käyttökoneena moottori ja omistajana Näsin Kiviteollisuus.
Tervahöyry Häme
Härkösen sahan omistama alus, joka vuonna 1935 siirtyi Lauri Koskisen omistukseen. Aikaisemmin nimellä Virtai. Aluksen osti vuonna 1941 Elis Lahtinen Koskisen perikunnalta.
Metsä
Rakennettu vuonna 1916 Längelmäki-nimisenä Pyhäjärven liikenteeseen. Alus siirretty Näsijärvelle vuonna 1934 Metsä-nimiseksi hinaajaksi.
Alus oli useita vuosia toimettomana, kunnes siitä vuonna 1964 poistettiin kattila. Runko myytiin kolmen miehen ryhmälle, jolta sen osti teiskolainen Reino Nieminen. Nieminen siirsi laivan Pohtolaan minne se upposi vuonna 1967. Eräät nuorisotyöjärjestöt ostivat sen ja suorittivat nostotyön.
Metsä Visuveden kanavassa vuonna 1954
Huvila
Tuotu rannikolta Näsijärvelle Huvilan sahan hinaajaksi. Omistaja Virtain Puu ja Terva.
Näsijärvi II
Rakennettu 1929 Neptun yhtiön hinaajaksi Pyhäjärvelle, mutta suuren kokonsa vuoksi
alus siirrettiin heti Näsijärvelle ja myytiin Rosenlew yhtiölle. Alkuperäinen nimi Neptun II.
Rosenlewin omistuksessa nimi muutettiin Näsijärvi II:si. Myytiin myöhemmin Uittoyhdistykselle
Toisvesi
Kts. Vehkakoski II.
Murtosaari
Kauppias Antti Luutosen laiva Visuveden Murtosaaressa. Alus ostettu vuonna 1903 Vilppulasta Melaselta.
Murtosaari Iso-Murtosaaren rannassa.
Saukko
Maanviljelijä Hugo Alastalon omistama laiva Visuvedellä 1920-luvulla. Siirrettiin myöhemmin luultavasti Keuruulle.
Saukko
Nero
Antti Ylistalon omistama puurunkoinen laiva Visuvedellä. Rakennettu 1890 Onkiniemen konepajassa Tampereella. Runko uusittu Visuvedellä vuonna 1922 Antti Juseniuksen toimesta. Kone ja kattila uusittu 1920-luvun loppupuolella.
Laivan kattila myytiin Ikaalisten Tehdas Oy:lle juomatehtaan veden lämmittäjäksi. Kone myytiin Pohjolan sähkökoneeksi. Runko purjettiin vuonna 1942.
Tässä Antti Ylistalo Nero -laivassaan (Heikki Lammin kokoelmista)
Nero
Aimon sahan "Lokki" 1940-50 luvulla (Markku Ylistalon kokoelmat).,
Lokki
Aimon sahan hinaaja.
Taimi ja Leivo
Aimon talon laivoja 1900-luvun alkupuolella.
M-P.M.
2014
Lähteet: Ahto Luutonen: Aikaisempien aikojen muistoa Ruovedeltä.
Ruoveden Joulu 1988; Mikko Huhtanen: Laivapostista Näsijärvellä.
Juhani Valanto: Matka Entisyyteen.
Arvo Ruohonen: Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä.
Into Luutonen: Muistelmia ja mielikuvia Ruoveden Visuvedeltä.
Antti Ylistalo: s/s Nero – Katsastuskirja.