Kauppias Antti Luutonen vuokrasi Koittolaa vastapäätä olleen tyhjän tontin maanviljelijä Eetu Alastalolta vuonna 1877. Luutonen oli päättänyt aloittaa hollituvan pidon kylässä saadakseen lisä-ansioita suhteellisen huonosti kannattavan kaupanpitonsa lisäksi.

Tämän kautta vuokraan minä alle nimetty kauppias Antti Luutoselle eli hänen määrää- mälleni Alastalon tilaani kuuluvat Wisuveden kylässä viideksikymmeneksi /50/ vuodeksi seuraavat maa ja suo kappaleet.

 1.si Annan osan Akkalan pelto aitausta Ruunun rajaa maantien vierestä ylisen pellon eteläpuoleiseen kulmaan, vissiin merkki kuuseen, joka on pellon ja maanttien välissä, ja siittä kuusesta suoraan rantaan eteläpuoleisen nuottaladon ohi rantaan.

2.si Vuokraaja saa myös viljelläkseen kaikki Ison-suon, joka kuuluu taloni osalle, jolla ajalla saa ottaa savimaata Kaivoksen rajalta ja ojan tienoolta niin paljon kuin sen suon viljelyksessä tarvitaan. Vuokraaja saa mielensä mukaan rakentaa ja viljellä maata ja ran- taa ja myös suon saareen saa tehdä riihtä, latoo, y.m. Ja ensikerralla piiriaidaksi saa ottaa määrätystä paikasta aita aineet.

3.si Vuokraaja näistä ehdoista maksaa vuosittain talon omistajalle hyyryä kaksikymmentäviisi (25) markkaa.

Ruoveden Wisuvedellä tammikunn 7. päivänä 1877

Eetu Antinpoika Alastalo

Talon Isäntä

Todistavat: Kaarlo Kauttu Kalle Walden

Kirjoittaja K

Luutonen teetätti tontille Nuuttilasta ostamastaan asuinrakennuksesta hollituvan. Siinä oli kaksi tupaa, välissä läpikäytävä ja porstua keskellä. Pitkittäin maantienvarressa oli verantaeteinen. Hollitalli rakennettiin Ylistalon puretusta tallirakennuksesta.Hollituvan rakennuskustannukset muodostuivat seuraavanlaisiksi:

Huone Nuuttilasta 270 mk, 20 mäntyhirttä 50 mk, 20 Katonaluspuita 5 mk,

2 Syltä Päreitä 22 mk, Lautain kuljetus 44 mk, 25 Tolttia lautoja 100 mk,

Kattonauloja 7 mk, 5000 Tiiltä 375 mk, 600 3” nauloja 100 mk, 4” nauloja 80 mk,

50 5” nauloja 1 mk,Rakentajainen Muurit 65 mk ja 85 mk, Konsta Leinonen

10 päivää 20 mk, Pakarin muurin tekijäinen 100 mk, 4 päiväpalkkaa Manulle 10 mk,

10 Hirillä 10 mk,Naulat, sorat ja rauta-pellit 60 mk, yhteensä; 1512 mk 80 p 

Rakennuksen valmistuttua piti Luutonen hollirakennuksessaan täysihoitolaisia ja vuokra- laisia. Ehkäpä tämä on ollut se alkeellinen majapaikka, jota kuvailee Henrik Kaufmann kirjassaan ”Iloisia muistoja Keski-Hämeestä”. On myös mahdollista, että Sakari Topelius Pietarsaaresta Helsinkiin matkustaessaan on Luutosen hollituvassa majaillut, sillä sinne olivat kerran jääneet Topeliuksen vaunutkin, kun hän oli jatkanut matkaansa laivalla eteenpäin kohti Tamperetta. Hollinpitoa kesti kolme vuotta, vuoteen 1880 saakka.

Vuonna 1881 vuokrasi Luutonen Voittolan hollituvan tuomari Bernhard Spoofille sillä ehdolla, että pakarihuoneessa saa leipoa ja Visuveden Oluttehdas saa harjoittaa siellä mahdollista ulosmyyntiään.

Vuonna 1892 osti Luutonen Pajuskylässä Pahansuonlahden sivulla sijainneen Lepomäen torpan vanhan riihirakennuksen ja siirrätti sen Voittolan tontille. Siitä rakennettiin Voittolan uuden päärakennuksen korkeampi maantienpuoleinen osa.

Vanha hollitupa purettiin kehälle ja siirrettin puurullien päällä uudelle paikalleen. Siellä se liitettiinuuden rakennuksen korkeampaan osaan ja siitä valmistui Voittolan matalampi järvenpuoleinen osa. Rakennus valmistui vuonna 1893, jolloin Luutonen muutti kauppansa Koittolasta Voittolaan.Rakennus tehtiin Luutosen laatimien piirrustusten mukaan. Voittolan rakennuskustannukset muodostuivat seuraavanlaisiksi:

Asuinrakennus 4800 mk, Pakarirakennus 640 mk, Makasiini 4 osastoa 841 mk,

Talli, lato ja navettarivi 300 mk, Navettarivi alhaalla 120 mk, Halkovaja 70 mk,

Sauna 125 mk, lato 50 mk, Rantamakasiini n:o 1 275 mk, Rantamakasiini n:o 2

300 mk, Laivasilta 200 mk, Kivikellari 250 mk, Jääkellari 50 mk, Kaivo 125 mk,

Mylly alhaalla 75 mk, Limonaadi kioski 40 mk, lisäksi vielä laituri ja puimalato,

sekä Ison-Suon viljelys.

Kauppapuoti Antti Luutonen 1900 -luvun alussa.
Henkilöt vasemmalta lukien: Ahto Luutonen, (koira makaa maassa), Into Luutonen, Willys v. Wendt, Osmo Luutonen, Andre Stenberg, Antti Luutonen ja Antti Sopanen.

Luutonen oli aikanaan ostanut Saukkolahden perässä sijainneen Härkä-kirkkoveneen venekoppelin 21 markan kauppahinnalla, josta oli tehty Koittolaan yhteinen navetta- ja tallirakennus. Rakennus siirrettin Voittolaan, jonne siitä tehtiin olkilato, sekä lammasnavetta karjapihan kylkeen.

Voittolan tontille valmistui myös pakarirakennus, joka rakennettiin Rapatanhuan päästä puretusta Kirpan-torpasta, sekä makasiinirivi vuonna 1891. Näiden rakentajana toimi Jussi Raiski.

Voittolan ympäristön maasto on ollut monien muutosten kohteena. Kun Kaivoskannan kanava kaivettiin 1863-64 ja taas syvennettiin kolmisenkymmentävuotta myöhemmin, ajettiin hiekka ja multa järven rannalle valliksi aina Niininiemeen asti.

Luutonen jatkoi kaupanpitoakesään 1908 saakka, jolloin hän siirtyi eläkkeelle. Saman vuoden lopulla Voittolan vuokrasivat O.E. Kauttu ja Antti Sopanen.

Luutonen on sulkenut kauppansa vuonna 1907.
(Kuva: Pekka Luutosen kokoelmat)

Kaksikon tiet kuitenkin erosivat syksyllä 1909. Sopanen muutti Tammisaareen. Kauttu jatkoi Voittolassa vuoteen 1912 saakka, Voittolan uudet kauppiaat olivat Kaarlo Richard Saari ja J. Vertanen.

Vertanen ei ollut mukana toiminnassa kuin vuoteen 1913 saakka. Saari jatkoi vuoden 1914 alkuun, jolloin hänen liikkeensä ajautui konkurssiin. Voittolassa jatkoi takaisin Visuvedelle muuttanut kauppias Antti Sopanen. Antti Luutonen myi Voittolan maanviljelijä Antti Ylistalolle vuonna 1916.

Vuonna 1924 perustettu Visuveden Osuuskauppa osti Voittolan Antti Ylistalolta vuonna 1925, 95 000 markalla. Antti Sopanen muutti kauppansa Akkalaan. Osuuskauppa toimi Alastalon vuokramaalla vuoteen 1933 saakka, jolloin tontti kyläläisten lahjoitusvaroilla lunastettiin omaksi.

 
Visuveden Osuuskauppa Voittolassa

Visuveden Osuuskaupan uuden liikerakennuksen rakentaminen aloitettiin elokuun lopulla 1951, Rakennus valmistui toukokuussa 1952. Avajaiset pidettiin 26. toukokuuta.

Pian tämän jälkeen vanha Voittola purettiin.

Visuveden Osuuskaupan uusi liikerakennus v. 1952

Osuuskaupan laajennusosa valmistui kaupan Akkalan puoleiseen päätyyn vuonna 1974. Avajaiset pidettiin 20.9 1974.

Vuonna 1981 fuusioitiin Visuveden Osuuskauppa Ruoveden Osuuskauppaan, joka toimi tiloissa vuoteen 1984 saakka. Ruoveden Osuuskauppa fuusioitui Pirkanmaan Osuus- kauppaan,jonka toiminta tiloissa jatkui vuoden 1989 marraskuun loppuun saakka.

Katriina-Baari toimi Voittolan kanavanpuoleisessa päädyssä vuodet 1984-89. Raken- nuksen kellaritiloissa toimi vuodesta 1982 alkaen muutaman vuoden Ruoveden Lihan sylttytehdasja 80-luvun lopulla vuoden päivät Ruoveden kunnan nuorisolautakunnan vuokraamat nuorisotilat.

Pirkanmaan Osuuskauppa myi kiinteistön Arvo Fihlin ja Antti Aallon omistamalle

Tivo Oy:lle. Tivo Oy saneerasi Voittolan asumiskäyttöön. Vuoden -74 laajennusosaan valmistuivat liiketilat, jonne Seija ja Tuomo Paananen avasivat ravintola Visunpesän vuonna 1990. Pari vuotta myöhemmin Voittolan kiinteistön osti Ruoveden Osuuspankki.

Vuonna 1991 avattiin alakertaan Ruoveden kunnan avustamana kuntosali kyläläisille. Visunpesä lopetti huhtikuussa 2001 ja kesäkuussa avasi Riitta Moisio tiloissa ravintola Visunvuolteen, jonka toiminta loppui vuonna 2003.

Liisa Kangaspusun parturiliike siirtyi Säästöpankin yläkerrasta Voittolaan vuonna 1996, toimien tiloissa kesään 2012 saakka. Nykyisin vuonna 1974 valmistuneessa laajennus- osassa on Visun Voiman kuntosali.

M-P.M.

2013

2022 Voittolan omistaa Jouni Neste ja siinä on mm. Visun voima ja Kierrätyspaja.

Lähteet: Ruoveden Kotiseutuyhdistyksen arkisto.

Ruovesi-Lehdet, muut sanomalehdet.

Voittola kanavalta päin kuvattuna.
(Kuva: Pekka Luutosen kokoeelmat)

Visuveden Osuuskaupan kioski laivarannassa 1960 -luvun alussa.
(Kuva: Seppo Mäkinen)

Voittola kuvattuna Oluttehtaan rannasta 1901 tai 1908.
Laivalaiturissa Tampere -laiva.
(Kuva: Ahto Luutonen)