Visuveden höyryalus osakeyhtiö
1890 - 1906,

rekisteröitiin 28.2.1890 joka sitten vahvistettiin 1.2.1897., osakkeiden määrä oli 30 kpl a/ 1000 mk ja toiminta lopetettiin 31.12.1906.

Visuvesi niminen uusi hinaajahöyry, joka kuuluu Visuveden Höyryalus-Osakeyhtiölle on jo pantu vesille Tampereen konepajan laivamarkista. Se on näköjään somin kone Näsijärvessä ja 16 hevosen voimainen.

(Maamme N:o 82, 10.7.1890)

Aamulehti Torstaina 13 p:nä Toukokuuta 1897 kertoi Liikealalta seuraavaa;

Visuveden Höyryalusosakeyhtiön hallintoon kuuluvat oluenpanija Kaarlo Kauttu ja talokas Antti Raiski Ruovedeltä sekä kauppias Nikodeemus Raittinen Tampereelta.
Yhtiön toiminimen kirjoittaa sen isännöitsijä, hra Kaarlo Kauttu. Osakepääoma on 30.000 mk ja on tämä kokonaan maksettu sisään. Osaketta on 30 á 1.000 mk, asetetut määrätyille henkilöille.

s/s Wisuvesi,hinaaja/salonkilaiva

Helmikuun 28. päivänä 1890 perustettiin Visuveden Höyryalus Osakeyhtiö. Yhtiön osakkaina olivat Kaarlo Kauttu (1856-1938), Antti Raiski (1850-1918), Juho Lahtinen (1862-1927), Antti Luutonen (1849-1917) Visuvedeltä, sekä Nikodeemus Raittinen (1856-1916) Tampereelta.

Osakepääoma oli 30 000 mk jaettuna 1000 markan osakkeisiin. Yhtiön hallitukseen kuuluivat Kauttu, Raiski ja Raittinen. Isännöitsijänä ja yhtiön nimenkirjoittajana toimi Kaarlo Kauttu. Saman vuoden heinäkuussa valmistui Tampereen konepajalta osakeyhtiön tilaama hinaaja 16 ihv:n koneella varustettuna ja sai nimekseen Wisuvesi.

Kannanlahden proomuveistämöllä valmistuivat yhtiölle Ystävä-, Pyrkijä-, Suosio- ja Sovinto-nimiset halkoproomut. Kauttu ja Raiski vastasivat halkojen ostosta ja kuljetuksesta Tampereelle ja Raittinen myyntityöstä kaupungin päässä. Wisuveden kapteenina toimi laivuri Juho Lahtinen. Aluksi Wisuvesi veti halkoproomuja Tampereelle, tehden ohessa tilauksesta myöskin huvimatkoja. Halkojen hinnan romahdettua neljään markkaan syleltä, kävi halkokauppa kannattamattomaksi.

Yhtiö päättikin uudistaa Wisuveden salonkilaivaksi vuonna 1894 ja aloittaa matkustajaliikenteen Tampereelle. Tuolloin laivaan rakennettiin Kannanlahden telakalla mm.koristellinen peräsalonki. Vuoden 1896 Turisti-lehtinen ilmoitti laivan matkustajamääräksi 85 henkilöä. Suuremman Tampere-laivan kanssa ei matkustajista alettu kilpailemaan, vaan vuorot sovitettiin samaksi päiväksi jo ikääntyneen Mänttä-laivan kanssa. Kilpailu Mäntän kanssa matkustajista muodostuikin kovaksi. Kilpa-ajo oli aika ajoin jopa niin kovaa, että kesällä 1895 Mänttä ja Wisuvesi kolaroivat Muroleen alapuolella.

Kyseisestä tapahtumasta tuomittiin Wisuweden kapteeni Juho Lahtiselle 150 markan sakot, sekä Mäntän kapteeni Juho Mäntyselle 50 markan sakot. Lahtinen joutui vielä lisäksi maksamaan 800 markkaa oikeudenkäyntikuluja.

kuva vanhasta "Visuvesi-laivasta", omistaa; Hannu Koskinen.

Halkoliike Raittinen ja kumpp. Oy

Mänttä kunnostettiin perusteellisesti vuonna 1897 ja odotettavissa oli matkustajien menetys uudistetulle laivalle purjehduskaudella 1898.

Wisuveden matkustajaliikennöinti oli jo muutenkin alkanut käydä kannattamattomaksi matkustamäärien pienennyttyä. Matkustajien vähenemiseen vaikutti tarinan mukaan osaltaan myös laivamiesten juopottelu. Halkojen hinnan jälleen sopivasti noustua ryhtyi Wisuvesi taas hinaamaan halkoproomuja. Kannanlahden telakalla valmistuivat yhtiölle vielä proomut nimeltä Aina ja Toimi. Kauaa ei toimintaa kuitenkaan enää jatkettu vaan laiva päätettiin myydä huutokaupalla lokakuussa 1897. Laivayhtiö oli jo helmikuussa yrittänyt myydä laivaansa Teisko Osakeyhtiölle, mutta kauppoja ei ollut syntynyt.

Huutokauppoja

Höyryalus myytävänä. Rautainen höyryalus ”Wisuwesi” rakennettu 1891. joka nykyään on matkustaja-laivana Näsijärvellä täydellisessä kulkukunnossa. Myydään wapaaehtoisellla huutokaupalla enemmän tarjoowalle tämän kuun 11 pn:ä Kaivoksen majatalossa Ruoweden Wisuwedellä.

Laiwan omistajat pidättävät itsellensä oikeuden joko hywäksyä tai hyljätä tehdyt tarjoukset. Alimmaksi hinnaksi on määrätty 15.090 markkaa.

Wisuwedellä 1p. lokakuuta 1897.

Wisuweden höyryalus osakeyhtiö

Johtokunta.

Aamulehti 03.10.1897

Huutokaupasta laivan osti rakennusmestari Konsta Wilenius Tampereelta 17.345 markan hinnasta. Helmikuussa 1898 merkittiin kaupparekisteriin yhtiö nimeltä Konsta Wilenius ja Kumpp. Oy.

Osakkaina olivat Konsta Wilenius, Nikodeemus Raittinen, Juho Koskinen, sekä Kaarlo Pirjola, kaikki Tampereelta. Osakepääoma oli 100 000 markkaa ja toimialana puutavaran välittäminen Näsijärven vesistössä. Yhtiön nimenkirjoittajana toimi Nikodeemus Raittinen. Proomut yhtiölle teetettiin Ylöjärvellä Konsta Wileniuksen johdolla. Laivan päälliköksi tuli Juho Koskinen. Hän oli ollut Itämeren liikenteessä jo 1880-luvulla ja sen jälkeen 1890-luvun lopulla päällikkönä matkustajahöyrylaiva Sotkassa Tampereen Pyhäjärvellä.

Muroleen kanavan korjaus alkoi syksyllä 1897 ja kesti kesään 1898. Alkukesän 1898 Wisuvesi ajoi kanavan yläpuolista matkustajaliikennettä Muroleen ja Visuveden välillä. Tämän jälkeenkin laiva toimi tarpeen mukaan myös matkustajakäytössä ja siinä säilyi takakannen salonki aina vuoteen 1919 saakka. Laiva ajoi kirkkomatkoja sunnuntaisin sekä muita tilausajoja tarpeen mukaan. Konsta Wilenius ja kumpp. Oy:n toiminta loppui huhtikuussa 1900 ja saman vuoden joulukuussa ostivat Raittinen ja Koskinen yhtiöstä itselleen neljänneksen. Yhtiön muut osakkaat jäivät pian pois yhtiöstä ja Raittinen sekä Koskinen jatkoivat toimintaa nimellä Halkoliike Raittinen ja kumpp. Oy.

Vuonna 1910 ajautui Raittinen kauppa- ja liiketoimissaan konkurssiin. Hän oli sairastellut jo monta vuotta ja oli uskonut tärkeitä liikkeenjohdon töitä alaisilleen, jotka eivät niitä pystyneet hoitamaan. Juho Koskinen lunasti konkurssipesästä Raittisen osuuden halko- ja laivaliikenteen osalta. Merenkulkulaitoksen 1912 tilastojen mukaan yhtiön kalusto oli seuraava: Höyrylaiva Wisuvesi 23 nettorekisteritonnia (nrt). Proomut Huila, Noa ja Jaska 89 nrt, Setä 91 nrt, Sotka 90 nrt ja Wihuri 50 nrt. Syksyllä 1918 myi Juho Koskinen & Kumppanit vapaaehtoisella huutokaupalla koko kaluston Vahannan Höyrylaiva Oy:lle.

Vuoteen 1920 mennessä laiva oli muutettu matkustajakäyttöön paremmin soveltuvaksi ja se alkoi liikennöidä Tampereen ja Vahantalahden välillä nimellä s/sVahanta.
Toiminta ei kuitenkaan ollut kovin kannattavaa, vaikka reittejäkin muuttelemalla yritettiin kannattavuutta parantaa. Kaikesta huolimatta laiva kuitenkin liikennöi matkustajakäytössä purjehdus- kauteen 1935 saakka. Purjehduskauden 1936 laiva oli toimettomana ja vuonna 1937 Vahanta myytiin Näsi Oy:lle, jonka halko- ja kiviproomuja se hinasi Näsi-nimisenä vuoteen 1942 saakka. Yhtiön lopetettua ja halko- ja kiviliikken siirryttyä toisen omistukseen, siirrettiin laiva Päijänteelle 1943. Siellä Näsi toimi Päijänteen suurimman matkustajalaivayhtiön, Jyväskylä-Päijänteen Laiva Oy:n matkustajalaivojen halkojen toimittajana, mutta palveli jonkin verran myös muita asiakkaita. Laivan kotipaikkana oli Jyväskylä. Sen omisti Jyväskylä-Päijänteen Laiva Oy:n sisaryhtiö, Näsi Oy. Laivan tarina loppui 1952, jolloin se jäi toimettomaksi. Alus romutettiin vuoden 1953 paikkeillla.

Puurunkoinen Visuvesi ("Pitkäpuu", "Puukenkä") 

Mänttä-laiva jatkoi liikennöintiä Tampereen-Virtain reitillä aina Pohjolan valmistumisvuoteen 1905 saakka, jolloin Pohjola alkoi liikennöidä em. reittiä. Kaarlo Kauttu jatkoi halkoliikkeen pitoa ja osti itselleen Mänttä-laivan proomujensa hinaajaksi Juho Mäntysen puutavaraliikkeen konkurssipesästä. Laivan oli alunperin rakennuttanut Mäntän patruuna G.A Serlachius vuonna 1879 liikennöimään Tampereen ja Vilppulan välillä. Vuonna 1916 muodostettiin venäläisten toimesta ensimmäisen maailmansodan aikana Satakundskaja Flotilija l.Satakunnan laivasto, johon pakkolunastettiin Näsijärven suurimmat matkustaja-alukset Tarjanne, Pohjola ja Kuru, sekä hinaajat Murole ja Näsijärvi, joiden kansirakenteita purettiin ja laivat aseistettiin. Koska matkustajalaivoista olikin nyt pula, päätti Kauttu purattaa Mäntän ja sen rautaisiin kaariin rakennettiin nopeasti uusi puurunkoinen matkustajalaiva Kannanlahden telakalla. Laiva valmistui 1917 ja sai nimekseen Pohjois-Häme. Hinaajaksi Kauttu osti s/s Teiskon.

Saman vuoden syyskuussa Satakunnan laivasto lopetettiin ja laivat palautettiin alkuperäisille omistajilleen ja reiteilleen. Pohjois-Häme siirrettiin Vilppulan reitille ja myytiin hieman myöhemmin maanviljelijä Hugo Alastalolle.

Kaarlo Kauttu lopetti vuonna 1920 halkoliikkensä ja myi sen varastoineen, laivoineen ja lotjineen Enqvist Oy:lle. Myynistä jäi jäljelle Kannanlahdessa ollut telakka, lato ja paja, sekä Vallinkalliolla ollut makasiini.

Visuvesi
Huhtikuussa 1920 ostivat Elis Lahtinen (1881-1965) sekä Kaarlo Kautun pojat kauppias Onni (1886-1950)ja varastonhoitaja Unto Kauttu (1888-1949) Pohjois-Häme laivan Hugo Alastalolta 100 000 markalla. Laiva muutettiin hinaajaksi ja se sai nimekseen Visuvesi.

Samana päivänä ostettiin Kaarlo Kautulta Kannanlahden telakka pajoineen ja makasiineineen. Kauppahinnaksi sovittiin 25 000 markkaa.

toukokuun viidentenä päivänä perustivat Lahtinen ja Kautun veljekset Visuveden Laivayhtiön. Yhtiön tehtäväalueena oli laivaliikenteen harjoittaminen Näsijärven vesistössä. Yhtiön isännöitsijäksi valittiin Elis Lahtinen. Kunkin yhtiömiehen osuudeksi määrättiin 40 000 markkaa. Välittömästi tämän jälkeen pantiin alulle proomujen valmistus yhtiölle Variskankaan (Käpykankaan) rannassa sijaineessa veistämössä. Mestarina toimi Antti Juseniuksen veistämössä oppinsa saanut Heikki Kauppila.

Lahtisella oli jo ennestään yksi proomu nimeltään Aulis, joka oli valmistunut 1918. Nyt valmistuneet proomut saivat nimekseen Aatos ja Valpas. Onni Kauttu ei yhtiössä ollut kauan mukana, vaan myi osuutensa Unto Kautulle ja Elis Lahtiselle. Yhtiön kolmanneksi osakkaaksi otettiin lokakuussa Tampereen Halko Oy. Samassa yhteydessä liikepääoma korotettiin 180 000 markkaan, josta kukin osakas maksoi kolmasosan. Lahtinen jatkoi edelleen yhtiön isännöitsijänä ja nimenkirjoittajana. Tampereen Halko Oy lopetti toimintansa kesäkuussa 1922, jolloin sen hallussa ollut osuus yhtiöstä siirtyi Halkoyhtiö Perttilä & Kumppaneille.

Vuonna 1926 yhtiön isännöitsijä Aadolf Tuuri osti muiden Perttila & Kumppanit osakkaiden osakkeet omiin nimiinsä. Unto Kauttu puolestaan myi osuutensa yhtiöstä Lahtiselle 1923. Näin oli Lahtinen saanut ehdottoman sananvallan yhtiön asioihin Vuonna 1926 yhtiö hajosi.Visuvesi sekä proomut jäivät Elis Lahtiselle.

s/s Visuvesi

Lahtinen oli suunnitellut uuden hinaajan ostamista jo vuonna 1924. Hän oli käynyt neuvottelemassa laivan tilaamisesta Tampellan konepajalla. Tampella tekikin tarjouksen hinaajan rungosta, johon olisi sisältynyt siihen kuuluvat puutyöt valmiiksi maalattuina. Runkoa tarjottiin 355 000 markan hintaan.

Lahtinen osti kuitenkin helmikuussa 1927 Metsähallitukselta Aure-nimisen hinaajan 75 000 markan kauppahinnasta ja vanhan Visuveden koneet siirrettiin Aureeseen. Aureen oli rakennuttanut Tampellan konepajalla Neptun Oy vuonna 1890 ja alkujaan se oli ollut nimeltään Neptun II.

Neptun Oy myi laivan vuonna 1916 Metsähallitukselle, joka antoi laivalle nimeksi Aure. Metsähallitus halusi Aure-nimen myös uuden hinaajansa käyttöön, joten Lahtisen ostaman Aureen nimeksi muutettiin Visuvesi.

Laiva myytiin Lahtiselle sellaisenaan kuin se Muroleessa talviteloillaan oli. Seuraavana kesänä alus siirrettiin Visuvedelle, jossa se kunnostettiin talvi-kaudella1927-28. Laiva saatiin liikenteeseen keväällä 1928.

Uuden Visuveden teräsrungon ansiosta purjehduskausi piteni huomattavasti verrattuna vanhaan puurunkoiseen Visuveteen. Vanha Visuvesi toimi tämän jälkeen halkoproomuna. Laivan tarina päättyi, kun joku ilkivaltaisesti kairasi sen pohjaan reikiä ja runko upposi Visuveden sahan lautatarhan rantaan.

1930 oli s/s Visuveden miehistössä mukana ainakin seuraavat henkilöt: Laivan kapteenina oli Elis Syrjä, konemestarina Emmanuel Rasinen l. Rasin Manu, lämmittäjänä Taito Taival ja toisena lämmittäjänä Janne Rajala.. Miehistönä laivassa olivat Antti Palonen, Viljami Kotisaari, Olli Visulaaka, Aarne Takala ja Mauri Kauppila.

Pori-Jyväskylä radan valmistuminen 1938 vähensi jonkin verran vesistökuljetusten tarvetta, mutta Visuvesi liikennöi yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1945 saakka, jolloin se oli vuoden telakalla.

Kerrotaan, että vuoden 1945 syksyllä eräs palkkakiista Lahtisen ja laivan miehistön välillä päättyi siten, että joku avasi korjauksen alla olleen laivan pohjaventtiilin ja laiva vajosi pohjaan. Visuvesi nostettiin seuraavana talvena jäiden päälle, korjattiin ja saatiin jo keväällä 1947 liikenteeseen.

Vaneritehtaan käynnistäminen 1952 aloitti uuden aikakauden Visuvesi Oy:n tavarankuljetuksissa. Proomut eivät soveltuneet vanerin kuljettamiseen. Näsijärven merkitys kuljetusväylänä pieneni kokoajan, silla tiestön laatu kohentui. Vielä vuonna 1958 kuljetettiin pieni polttopuuerä proomulla Tampereelle. Sahatavaraa kuljetettiin proomussa Tampereelle Visuvedeltä viimeisen kerran 1959.

Visuvettä ei tarvittu enää uittokuljetuksissakaan, sillä tukkilauttojen vetämistä varten yhtiö osti moottorihinaaja Voiman. Visuvesi jäi toimettomana seisomaan Visuvesi Oy:n sahan rantaan.

Visuvedeltä löytyi aikanaan kolme muutakin höyrylaivaa. Antti Ylistalolla oli puurunkoinen vuonna 1890 rakennettu Nero-niminen laiva, joka ajoi talon omia ajoja sekä huvimatkoja. Laivan kone siirretttiin myöhemmin Pohjolan sähkökoneeksi.

Aimon sahalla oli Lokki- niminen alus ja Hugo Alastalolla Saukko- niminen laiva, jonka hän hankki vuoden 1920 paikkeilla myytyään Pohjois-Hämeen. Laiva siirrettin myöhemmin luultavasti Keuruulle.

Lähteet:

Viljami Kotisaari: Elämäni virta Näsijärvi
Kimmo Kontio: Ruoveden historia 1865-1939
Juhani Valanto: Matka entisyyteen
Arvo Ruohonen: Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä
Jarmo Peltola: Näsijärveltä maailmanmarkkinoille
Ahto Luutonen: Aikaisempien aikojen muistoa Ruovedeltä.
Hannu Koskinen: Haastattelu 12/2012
Ruovesi lehdet ja Ruoveden joulut

Kuvia :
Visuvesi (salonkilaiva)Ruoveden joulu 1970 s.18
Mänttä Rj 1970 s.18
Pohjois-Häme Rj 1986 s.22
Puinen Visuvesi: Näsijärveltä maailmanmarkkinoille s. 112

Lopullisesti Visuvesi-laivan historia päättyi loppiaisyönä 1960, jolloin jäät puristivat hoitamattomana ränsistyneen ja vesirajasta mädäntyneen aluksen vasten siltaa. tällöin sen kylki repeytyi ja se upposi. Eräs romuliike osti sen pohjan, mutta ei saanut nostetuksi sitä saviliejusta. Tuloksiin ei päästy myöskään dynamiittia käyttämällä. Vasta useita vuosia myöhemmin se onnistuttiin nostamaan ylös.

"Perjantaina 30. päivä kesäkuuta 1978 ja kyseisenä viikonloppuna kävivät Tampereen Urheilusukeltajat tutkimassa Visuvesi Oy:n sahan rannassa pohjassa makaavan "Visu" laivan nostomahdollisuuksia. - Laiva on ollut noin 20 vuotta uponneena. Laiva irttosi kyllä pohjasta joten homma lienee onnistuu? yksi ilmapussi puhkesi ja oli laiva laskettava pohjaan takaisin. Tukialuksena oli "Murole" laiva ja nostotyöt jatkunee elokuussa kun sahan miehet ovat lomalla."
(Näin kertovat Erkki Järvisen muistiinpanot)

30.6.1978 Visuvesi Oy:n sahan rannassa,

Visun nostovaiheista:

Olen kirjannut laivan nostovaiheista (Erkki Järvinen), kuinka heinäkuun 8. päivä 1978 oli aurinkoinen ja tuuli heikkoa. Olen työssä, vaikka on lauantai. Tampereen urheilusukeltajat ovat tulleet nostamaan paremmalla onnella ”Visu” laivaa ja tarkoitus on hinata se sahan rannasta lahden yli toiselle rannalle eli Aimon puolelle ennen maanantaiaamua.

Lähden normaalisti töistä klo 14.00 ja laitan kotona saunan lämpiämään. Illalla saan hälytyksen työmaalle. Visu on nostettu klo 17.30 ylös pohjasta ja se lepää ilmatyynyjen varassa veden alla ollen valmis hinattavaksi.

Lähden siis työmaalle ja käynnistän Roopen moottorin aloittaen hinauksen sahan rannasta. Otan suoran kurssin kohti Unto Aimon rantaa ja hylky lähtee liikkeelle. Emme kuitenkaan pääse pitkälle, kun se saa pohjakosketuksen matalikkoon.

Hinauksen suuntaa on siis muutettava kohti Pusunsiltaa ja hitaasti kaartaen Roope etenee ensin Aimon sahan rantaa kohti, kunnes hylyn ollessa keskellä lahtea, se suuntaa kohti määränpäätä. Roopen perässä istuu eräs hylyn nostajista valmiina kirveen kanssa lyömään pukseerin poikki, jos hylky kesken hinauksen uppoaa. Itse vastaan hinauksesta ja reitistä. Matka lahden yli onnistuukin vaivattomasti niin, että olemme perillä noin klo 19.00. Tällöin varsinainen nostotyö voi esteettä alkaa.

8.7.1978 hinaus alkaa,

8.7.1978 hylky on hinattu määränpäähänsä odottamaan nostoa,

Sunnuntaina 20. elokuuta hylky nousi kovan työn tuloksena pintaan ja tuolloin siinä ei havaittu mitään sellaista reikää tai repeämää, mistä vesi olisi aikoinaan päässyt laivan upottamaan. - Oliko sittenkin aikanaan laivan uppoamisen syynä selvä sabotaasi?

Laiva on seuraavissa kuvissa jo pinnalla ilmapussien varassa, mutta vielä se upposi osittain sillä maanantaiaamuna 21. elokuuta kahdeksan tienoilla sumun hälvettyä havaitsin, että sen perä oli painunut, mutta koska keula oli vedetty kiinni vaijerilla rannassa olevaan kallioon, se ei päässyt vajoamaan kokonaan. - Näytti siltä kuin meri - tässä tapauksessa vain järvi - olisi sen tahtonut pitää ... oliko laiva kirottu?

20.8.1978 jonka jälkeen se osittain vielä upposi.

20.8.1978

27.8.1978

Tässä lehtikuvassa 27.8.1978 "Visu" on Aimon höyläämön rannassa pintaan nostettuna. (Ruovesi Lehti 13.9.1978)

"Syvinki" lähti hinaamaan sitä 16.9. Pimeesalmen telakalle Ylöjärvelle. Hinauspäivänä oli kova myrsky, mutta perille "Visu" silti pääsi kommelluksitta.

Visuvesi entistetään,

Visuveden Sahan rannassa vuosikausia pohjassa ruostunut vanha Visuvesi-hinaaja aiotaan entistää. Asialla on muutamia tamperelaisia konemestareita. Hinaaja nostettiin kesällä talkoovoimin ja tuotiin Pimeellesalmelle. Eilen hinaajavanhus jatkoi matkaa telakalle. Matkan aikana piti jatkuvasti pumpata vettä aluksesta, sillä se vuotaa kuin seula. Tässä hinaaja Siilinkarin edustalla. (Kansan Lehti 14.11.1978)

Visuvesi-laivan historiasta, nostamisesta ja kunnostamisesta voit lukea lisää Ruovesi-lehdessä 19.9.2007 julkaistusta Sirkku Someron kirjoituksesta Höyryhinaajan uusi elämä.

Lähteet: Viljami Kotisaari: Elämäni virta Näsijärvi
Kimmo Kontio: Ruoveden historia 1865-1939
Juhani Valanto: Matka entisyyteen
Arvo Ruohonen: Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä
Jarmo Peltola: Näsijärveltä maailmanmarkkinoille
sekä muut hajanaiset tässä nimeämättömät lähteet

Visuvesi Mustassalahdessa kunnostuksen jälkeen,

Visuvesi laiva kunnostettuna,