Visuveden myllyt

Visuveden Höyrymyllyn perusti Kaivoksen tilan isäntä Kaapo KaaponpoikaKaivos (1840-1885) vuonna 1882. Myllyssä olivat osakkaina muutamat Visuveden talolliset, sekä kauppias Antti Luutonen.

Kaivos johti myllyn toimintaa kuolemaansa, vuoteen 1885 saakka. Myllärinä toimi Antto Palonen ja koneenkäyttäjänä Saku Heinänen. Forsmestari A.A. Lindeman, joka asui Kaivoksen talossa vuokralaisena 20 vuotta, piti myllyn toiminnassa Kaapo Kavoksen kuoleman jälkeen vuoteen 1889 saakka.

.

Myllytoiminnan loputtua olivat rakennukset vuosina 1896-1900 HeikkiLahosen nahkurin- verstaan käytössä. Vuonna 1908 myytiin Niininiemen kärjessä sijainneet lautarakenteiset rakennukset huutokaupalla. Rakennukset osti Antti Luutonen. Hän siirrätti myllyraken- nuksen Isoon-Murtosaareen, josta sinne tehtiin lammasnavetta.

Pienempiä myllyjä löytyi aikanaan Visuvedeltä monesta paikasta mm.Tammisen mylly Haipon läheltä, sekä Tammelan myllyMuti-ojasta ennen Jokelaa. Sen oli rakennuttanut Herman Aimo Alastalolta vuonna 1886 vuokraamalleen palstalle. Paikalla oli aikaisemmin sijainnut jalkamylly. Myllyn ostivat vuonna 1893 Antti Luutonen ja Heikki Matinpoika Kulmala. Luutonen myi osuutensa myllystä vuonna 1901 J.N. Liljeroosille.

Helvetinjärvestä Pirttijärveen laskevan ojan varressa oli aikanaan jalkamylly ja Pourun kyläläisten yhteinen ratasmylly nk. Myllymäellä. Rimmin talon omistaman saman ojan varressa olleen myllyn paikalla oli aikaisemmin ollut päremylly.

Rinkkalan ja Kosken yhteinen mylly sijaitsi Sääslahden perukkaan laskevan ojan varressa. Onni Rinkkala kertoi jauhaneensa myllyllänsä Sääslahden myllypenkassa vuonna 1925 viimeisen kerran 25.tammikuuta ja kuulleensa laivan pillin huutaneen Visuveden kanavaan.

Silloin oli harvinaisen lämmin alkutalvi, järvet jäättömiä ja puroissa tarpeeksi vettä. Näiden edellä mainittujen kotitarvemyllyjen käyttö rajoittui yleensä kevään ja syksyn tulva-aikoihin.

Muita myllyjä olivat mm. Visuveden meijerin mylly, jonka kivipari toimi meijerin höyry- koneen voimalla. Matikkalan (Aimon)sahalla oli jonkun aikaa toiminnassa oikea vehnä- mylly.

Tuulimyllyjä oli Aimossa ja Ylistalossa. Aimon tuulimylly oli 12-siipinen kahdella kiviparilla. Sen olivat kevytkäyntiseksi rakentaneet Herman ja Erland Aimo. Ylistalon tuuli- mylly sijaitsi meijerin yläpuolella Käpykankaassa. Se ei toiminut kunnolla ja se purettiin30-luvun alkupuolella.

Vuonna 1935 tehtailija Elis Lahtinen alkoi rakennuttaa Parsinniemeen Visuveden sahan yhteyteen vehnämyllyä. Vuoden 1936 Ruovesi-lehden ensimmäisessä numerossa kerrottiin Ruovedellä olevan kolme myllyhanketta: Visuveden mylly, Kotvion mylly, sekä Sammak- kolahden mylly. Visuveden sahan mylly otettiin käyttöön keväällä 1936 ja siinä oli myös vehnänjauhatuslaitteet kuten Kotvion myllyssä. Kooltaan myllyrakennus oli 20x8x7 metriä.

Mylly olikin erittäin tervetullut Visuvedelle ja sitä käyttivät paikalliset maanviljelijät kii- tettävästi heti alusta alkaen. Myös naapurikylistä ja muutamista kaukaisemmistakin kylistä tuotiin viljaa jauhettavaksi. Visuveden kaupat, sekä myös muutamat lähiseutujen kaupat, käyttivät myllyä ostamansa viljan jauhatukseen.

Päämyllärinä toimi Lauri Ahoniemi, joka tuli Visuvedelle Lahtisen omistamalta Huvilan sahalta Virroilta. Ahoniemellä oli kiireisimpinä aikoina apunaan toinen mylläri. Tätä tointa hoiti jonkun aikaa Elis Lahtisen sisarenpoika Aati Leveelahti, joka toimi myös Kaivoksen tilanhoitajana.

Myllyssä jauhettiin yhdessä vuorossa. Jauhatus tapahtui tuontijärjestyksessä, paitsi maa- nantaisin ja torstaisin jolloin jauhettiin aikatilausten mukaisesti.

Jatkosodan jälkeen alkoi Suomessa myllytoiminnan tiukka säännöstely. Se ei suuremmin haitannut Visuveden myllyä. Jauhatusta riitti edelleen ympäri vuoden.

Visuveden myllyä korjattiin vielä 50-luvun alussa, mutta jo vuoden 1953 marraskuussa ilmoitettiin Ruovesi-lehdessä, että Visuvesi Oy:n myllyssä ei toistaiseksi jauheta. Myllyä ei enää käynnistetty uudelleen, joten Visuveden sahan myllyntarina päättyy syksyyn 1953.

Syitä toiminnan lopettamiseen oli monia. Sähköistymisen myötä lisääntyivät kotitarvemyllyt ja kauppaliikkeet eivät enää myllyä käyttäneet. Ehkä suurin syy toiminnan lopettamiseen oli kuitenkin Parsinniemen tontin ahtaus, sekä Elis Lahtisen mielenkiinnon kohdistuminen vanerinvalmistukseen.

Myllyn koneet siirrettiin Kähmän sahalle Kuruun, jossa myllytoimintaa jatkettiin, mutta se lopetettiin 60-luvun alussa kannattamattomana. Myllyrakennus jäi paikalleen ja sitä käytettiin toistakymmentä vuotta Visuvesi Oy:n liima- ja vanerivarastona.

Pajuskyläläinen Onni Janhunen osti myllyrakennuksen purettavaksi ja poissiirrettäväksi vuonna 1966.

M-P.M.

2012

Lähteet: Jarmo Peltola: Näsijärveltä maailmanmarkkinoille

Ruoveden Joulu 2002; Antti Ylistalo: Visuveden jauhomyllyt

Ruovesi-lehdet, sekä muut sanomalehdet.

Ruoveden Kotiseutuyhdistyksen arkisto

Niininiemi v. 1907 (Pekka Luutosen kokoelmat)

Niininiemen hiekkaranta v. 1914;
Ahto Luutonen: Entinen Visuveden Niininiemi Ruoveden Joulu 1968 sivut 9 - 10

"Visuveden kanavasta viis-kuuskymmentä metriä pohjoiseen on aikoinaan ollut miesmuistista hävinnyt alkuperäisestä toisenlaiseksi muodostunut luonnonpaikka, entinen ns. Niininiemi, jota näin ollen ei enää ole. Se käsitti aikoinaan Visuveden Osuuskaupan palstalla vieläkin kasvavan, järvelle näkyvän ja aikoinaan hoidetun paikkaansa kaunistaneen rantarinteen etupäässä mäntyvaltaisen metsikön ja mainitun kaupan varastomakasiinin välisen alueen."

Tammelan mylly v. 1914 (Ahto Luutosen kuvat; Pekka Luutonen)

Myllypadon jäänteitä Helvetti-ojassa. Taustalla Myllylampi. Pourun Erämiehet ry kasvatti lammessa 60- luvun puolivälissä kirjolohia.
(Kuva: Marko Mauranen 2.5.2014)

Tarjanne Visuveden laivalaiturissa 25.1.1925 (Kuva: Lauri Ylistalo)

Tehdastekoisia vesiturbiineja Ruovedellä ja ympäristössä
Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus osakeyhtiöltä Tampereelta on mm, V.1909
tilannut A Aminoff Ruovedeltä francis - turbiinin kolmen metrin putoukseen ja
hevosvoimaa
siitä saatu 15. Vuonna 1915
Seeve Havanka tilannut 4.5 metrin putoukseen teholtaan 31.8 hv francis turbiinin.
Samana vuonna 1915 Keuruun Saha- ja Myllylaitos OY, Keuruulla tilannut 9 metrin
putoukseen 50.5 hevosvoimaisen francis turbiinin 1916
Anton Tamminen, Wilppulan as. tilannut 3.5 metrin putoukseen 16.6
hevosvoimaisen francis- turbiinin.

Lähde: Luettelo valmistetuista vesiturpiineista vuosina 1906-1917
Tampereen Pellava- ja rautateollisuus osake-yhtiö Tampereen konepaja

Tiedot
toimitti Lemmenniemelle Seppo Vuoristo