Ahto Luutosen muistiinmerkitsemä tieto;

Ensikerran saivat visukyläset nähdä varjokuvia Ylistalon tuvassa tammikuussa 1900, jolloin niitä Sulo näytteli Helsingistä Kansanvalistusseuralta lainaamallaan taika-lyhdyllä. Kuvat kaikki Suomesta otettuja Helsingistä ja muualta.

Ensikerran saivat Visukyläset nähdä eläviä kuvia Ylistalon tuvassa 14.5.1911. Näyttelijä jokin kiertävä.

Visuveden Elokuvatoimintaa vuosina 1941 - 1962

Visuveden Nuorisoseuran talossa on ollut aktiivista elokuvatoimintaa parikymmentä vuotta.

Unto Aimon, isäni, harrastuksena oli ollut elokuvien näyttäminen kyläläisille. Hänen muistiinpanojensa mukaan toiminta oli alkanut syksyllä 1941. Ilmeisemmin Ruoveden elokuvatoiminta, joka on alkanut myös vuonna 1941 Ruoveden Suojeluskuntatalossa, oli laajentunut Visuvedelle.

(Lähdeteos Erkki Riimala: Valkokangasta vastapäätä, tämän mukaan Ruoveden Elokuva –toimintaa oli vuosina 1941-1942. Visuveden toimintaa vuosina 1943-1964. Toiminta oli todennäköisesti siirtynyt Ruovedeltä Visuvedelle, koska koneisto oli palanut Ruovedelle kesällä 1941 ja ollut korjattuna ja käytössä vasta syksyllä 1942. Lopettamisvuosi on avoin lähdeteoksessa.)

Isäni on kertonut, että hän kävi Elokuvakoneenhoitajakurssin Helsingissä. Sen jälkeen hän sai yksin ajaa filmejä näytöksissä syksystä 1942 alkaen. Sota oli tullut väliin ja niinpä isäni on kirjoittanut muistivihkoonsa ”Läksin sotaan 28.12.-43. Aloin ajaa uudelleen kun tulin sodasta 21 pv. 9. -1945”.

Elokuvia näytettiin Visuvedellä joka viikko talvikuukausina. Vuosina 1941 – 1962 isän elokuvavihkoon oli kertynyt 963 näytettyä filmiä. Parina viimeisenä vuonna oli jopa kesäkuukausina nautittu elokuvailloista. Ihailtavan huolellisesti isäni oli merkinnyt jokaisen filmin, myös lisäfilmin pituudet vihkoonsa. Pisin elokuva lienee ollut ”Kymmenen käskyä” 6130 metriä, yleinen keskipituus noin 3000-2500 metriä.

Omia muistikuvia lapsuuden elokuvista olivat suositut ”Pekka ja Pätkä” –elokuvat. Silloin on paikalla useita kymmeniä elokuvafaneja. Mutta ohjelmistossa oli myös klassikkoja: Prinsessa Ruusunen, Kotiopettajattaren romaani, Buffalo Bill, Notre Damen kellonsoittaja, Särkeä itte, Peter Pan, Vihan hedelmät, Kalle Kustaa Korkin seikkailut.

Erkki Riimalan kirjan mukaan, jossa on luetteloitu koko Suomen elokuvatoiminta paikkakunnittain, Visuveden toiminta loppui 17.11.1964. Visuveden Nuoriseuran talo, jossa elokuvatoiminta tapahtui, oli 320 paikkainen.

**

11.5.2016 Marja-Liisa Aimo-Susi

Unto Aimo

Erkki Mauranen Nuorisoseuran historiikissa v. 1969

Talon huomattavin muutos tapahtui vuonna 1942, jolloin salia jatkettiin elokuva-

toiminnan aloittamiseksi. Samalla uusittiin myös sähkö- ja lämmityslaitteet.

99 000 mk maksavilla koneilla esitettiin ensimmäisenä elokuvana ”Runon kuningas

ja muuttolintu”. Elokuvatoiminnasta ei seuralle tullut mitään kultakaivosta, sillä

vuokraus ja rahtikustannukset muodostuivat varsin suuriksi.

Vielä elokuvatoiminnasta Nuorisoseuralla

opettaja Aarno Koivisto

Muutama Kassatilitys joissa asianmukaiset allekirjoitukset Aarno Koivisto ja Elma Hirsmäki. (Kiitos Liisa Hirsmäelle näistä), skannattuja kuvia oli käsiteltävä jotta himmeä teksti nousi näkyviin (Erkki Järvinen)

Tässä kun muistellaan elokuvia seurantalolla, niin on paikallaan palauttaa mieliin Nuorisoseuran pitkäaikainen esimies opettaja Aarno Koivisto joka tilasi filmit ja usein kantoi ne postista seurantalolle, kiinnitti myös mainokset ilmoitustauluille ja sitten nähtiin usein myymässä lippuja. Filmien palauttamisesta hän sitten huolehti myös ajallaan.

Sitten on syytä palauttaa mieleen ovimiehet jotka muistan hyvin itsekin; Eino Leino ja Uuno Järvinen valvoivat järjestystä. (Löytyisikö keneltäkään kuvia heistä.)

Eino Leino - unohdettu kultapainija Visuvedeltä (Kyösti Kiiskisen juttu aikoinaan Aamulehden sivuilla)

Virkakirje Valtion Elokuvatekniseltä lautakunnalta

Unto Aimo Helsingissä opiskelemassa elokuvakoneenhoitajaksi.

Elokuvakiertueet Työväentalolla

Filmihankkija Helsinki 17.02.1967,

Satakunnan Filmi Pori 03.03.1967,

Kiertue-elokuvat Vatiala 05.03.1967,

Kiertue-elokuvat Vatiala 10.03.1967,

Etelän Filmi 14.03.1967,

Etelän Filmi 26.03.1967,

Etelän Filmi 31.03.1967,

Filmihankkija Helsinki 14.05.1967,

Lapin Elokuvat 11.11.1967,

Filmihankkija Helsinki 08.04.1968,

Filmihankkija Helsinki 03.05.1968,

Filmihankkija Helsinki 02.01.1969,

Satakunnan Filmi Pori 10.03.1969,

Elokuvat 16.11.1969,

Elokuvat 18.11.1969,

Kiertokino Polvijärvi 03.02.1970,

Filmihankkija Helsinki 12.02.1970,

Satakunnan Filmi Pori 18.03.1970,

Filmihankkija Helsinki 20.04.1970,

Elokuvat 22.04.1970,

Elokuvat 18.09.1970,

Filmihankkija Helsinki 27.04.1971,

Etelän Filmi 20.10.1871,

Elokuvat 05.12.1971,

Satakunnan Filmi Pori 26.03.1972,

Elokuvat 13.02.1973,

Elokuvat 07.03.1973,

Elokuvat 10.02.1975,

Elokuvat 07.03.1975,

Etelän Filmi Pukkila 02.02.1976,

Elokuvat 01.03.1976,

Elokuvakiertue Liimatainen 01.04.1976,

Elokuvat 11.04.1976,

Riikos Filmi Oy (M. Pekkinen) 15.10.1976,

Leevi Alatalo Oulu 02.11.1976,

Elokuvakiertue Liimatainen Mikkeli 23.03.1977,

Riikos Filmi 06.05.1977,

Kiertokino 01.02.1978,

Elokuvat 02.03.1979,

Elokuvat 02.02.1981,

Elokuvat 19.02.1981,

Etelän Filmi 09.03.1981,

Etelän Filmi 23.03.1981,

Elokuvakiertue Liimatainen Mikkeli 05.10.1981,

T. Leppälä 13.11.1981,

Elokuvat 03.02.1982,

Etelän Filmi 22.03.1982,

Elokuvakiertue Liimatainen Mikkeli 03.04.1998,

1970 -luvulla kiertuetoiminta vilkastui voimakkaasti yhtiön (Riikos Filmi) saadessa oikeuden esittää elokuvia siirrettävillä 35mm elokuvakoneilla, jotka Suomen lain turvin oli todettu paloturvallisiksi. Maata kiersi viisi yhtiön autoa esittäen kotimaisia ja kansainvälisiä suosikkielokuvia, kuten Maa on syntinen laulu, Papillon, Tappajahait, Manaajat, Uuno Turhapurot jne.

1975 Perustettiin Riikos Filmi Oy.