J.V. Alander

Ruovedelle 1861 maakaupan perustanut J.V. Alander perusti sivumyymälän Vilppulan puolelle Keuruun kylään, joka kuitenkin kaukaisen sijaintinsa vuoksi päätettiin siirtää Visuveden kylän Jussilaan vuonna 1872.

Jussilassa Alanderin myymälänhoitajana toimi Kalle Juusenpoika Salmijärvi, ent Mäkinen, Moskari.  (Moskari, 1846-1918). Mäkinen oli käynyt kauppaa Jussilassa omissa nimissään vuodesta 1872. Jussila sijaitsi Ylistalon puutarhan kohdalla, vastapäätä maantien toisella puolella olevaa nykyistä Saukkolan huvilaa.

Myymälä siirrettiin vuonna 1874 Alanderin rakennuttamaan, juuri valmistuneeseen Koittola nimiseen rakennukseen. Koittolan tontti oli vuokrattu Ylistalon perintötilasta.

Gustaf V. Osonen

Gustaf V. Ososella (1849-1924) oli Visuveden Alastalossa Tallqvist & Ososen Tampe- reelle vuonna 1874 perustetun kauppaliikkeen sivumyymälä. Liike sijaitsi Alastalon ns.”vinkkelipytingin” isossa salissa eli nykyisessä päärakennuksessa, mistä se siirrettiin maantien varrella sijainneeseen nahkurinverstaaseen. Liike toimi Visuvedellä vuosina

1875-78.

Liikkeenhoitajana toimi alavutelaissyntyinen J.V. Oslander, joka suomensi nimensä

vuonna 1906 Osolaksi. Liike tuotti Visuvedellä oloaikanaan tappiota 28 000 markkaa,

joten se lopetettiin.

Maakaupassani Wisuweden kylässä, Ruoweden pitäjää, myyn warastoni

wähentämisen wuoksi kaikenlaista kauppatawaraa huokeilla hinnoilla, sekä

joukoittain että wähitellen, josta täten saan halullisille ostajille ilmoittaa.

Myöskin ostan eli waihdan kauppatawaran kanssa kaikenlaisia maantuotteita.

G.W. Osonen.

Uusi Suometar 14.01.1878

Antti Luutonen

Alanderin Ruoveden myymälän kauppa-apulainen Antti Luutonen (1849-1917) vuokrasi Koittolan Alanderilta tavaravarastoineen, sekä siihen kuuluvan kolmiosaisen makasiinin,

sekä Varvarin tontilla sijainneen lumppumakasiinin toukokuun 30. päivänä 1876 tehdyllä kymmenen vuoden vuokrasopimuksella. Luutonen oli siirtynyt Visuveden myymälän- hoitajaksi saman vuoden helmikuun 24. päivänä.

.

Luutosen kauppa ei ollut asiakkailleen pelkkä ostopaikka, sillä Luutonen harrasti myös välitystoimintaa. Kauppa otti myytäväkseen kyläläisten tuotteita, välitti lumppuja aluksi Tampereen Kattohuopatehtaalle ja Valkeakosken paperitehtaalle, sekä myöhemmin Terva- kosken paperitehtaalle.

Puumassan lisääntynyt käyttö, sekä Vaasan radan valmistuminen vuonna 1883 kuitenkin tyrehdyttivät vähitellen lumpunvälityksen. Luutosella oli sivumyymälät Nojoskylässä Vaskivedellä ja Heikkilän tilalla Virtain Jäähdyspohjassa.Jäähdyspohjan myymälä lope- tettiin vuoden 1881 lopussa ja Nojoskylän myymälä vuonna 1885.

Kirjakauppaoikeudet Luutonen sai keväällä 1889. Luutosella oli lisäksi oikeudet myydä ruutia ja ampumatarvikkeita, sekä maali- ja väriaineita.

Johan Gustav Grönroos

Ososen lopetettua, myytiin loppuvarasto kaupan toiselle puotimiehelle, Hausjärveltä Visuvedelle muuttaneelle Johan Gustav Grönroosille (1854-1883), joka meni myöhem- min naimisiin Alastalon leskiemännän, Serafian kanssa.

Kauppakirja

Tämän kautta myyn minä G.W. Osonen Talon emännälle Serafia Emmanuelin

tytär Alastalolle ja Kauppa-apulaiselle Johan Gustav Grönroosille omistaman

tavaravarastoni Wisuweden kylän, Alastalon talossa Ruoveden pitäjää meidän

wälillämme suostutusta kauppasummasta yksitoista tuhatta yksisata kaksikymmentä

yksi /11, 121/ markkaa 89 penniä kullassa, Suomen rahaa, seuraavilla ehdoilla:

että vuoden 1879 kuluessa minulle suoritetaan kuusituhatta /6000/ markkaa, sekä

vuoden 1880 kuluessa kolmetuhatta /3000/ markkaa, sekä vuoden 1881 kuluessa

jäännös Kaksituhatta yksi sata kaksikymmentäyksi /2121/ markkaa ja 89 penniä.

Wuotista korkoa suoritetaan mimulle viisi /5/ sadalta. Wuokrakontrahti lakkaa minulta

tästä päivästä ja luovutan minä huoneuksen siinä kunnossa kuin se nyt on. Warmuudeksi

on tästä kauppakirjasta tehty kaksi kappaletta, joista säilyttää yhden kumpikin, joka

todistetaan Wisuwedellä 5 pnä lokakuuta 1878.

G.W. Osonen

Yllä olevaan kauppasitoumukseen olemme kaikin puolin tyytyväiset joka todistetaan.

Paikka ja aika kuin yllä.

Serafia Manunt. AlastaloJ. G. Grönroos

Todistavat:

Hermanni Aimo Antti Mikkonen

H A

leipuri

Grönroos piti kauppaa Alastalossa vuodet 1878-81. Lisäksi hän toimi Visuveden lainakir- jaston hoitajana, sekä Visuveden kievarin pitäjänä, joka 1880-luvun alkuvuosina sijaitsi Alastalossa. Alastalon tiloissa sijainnut liikehuoneisto osoittautui kuitenkin epämukavaksi,

joten Grönroos aloitti uuden liikehuoneiston rakentamisen Ylistaloa vastapäätä olleelle

hiekkapenkalle. Syksyllä 1881 Grönroosin kauppa ajautui kuitenkin konkurssiin.

Julkisella huutokaupalla joka toimitetaan Alastalossa Wisuweden kylässä

Ruoweden pitäjässä, torstaina 3 päiwänä ja perjantaina 4 päiwänä

Marraskuuta, myydään maakauppias J.G. Grönroos´in konkurssipesään

kuuluwaa kauppatawaraa ja talon asuma-kalua ja karjaa, wasikoita, lampaita

ja sikoja, ynnä uusi huoneus keskirakennuksessa olewa, joka on noin 10

syltä pitkä, 5 syltä leweä, johon tulee 5 lämmintä huonetta ja porstua.

Toinen erirakennus, wanhempi kunnossa olewa tupahuone porstuan kanssa.

Rakennukset ja asumatawarat myydään ensimmäisenä huutokauppapäiwänä.

Toimitus alkaa klo 9 aamulla.

Ruowedellä 13 päiwä lokakuuta 1881.

Uskotut miehet

Aamulehti

Kehällä ollut rakennus joutui konkurssihuutokaupassa tamperelaisen kauppiaan G.F. Ahlgrenin haltuun tämän saatavien suorituksena. Ahlgreniltä rakennuksen osti ruovete- läinen kauppias J.V. Alander, joka siirrätti sen Ruovedelle Soittola nimisen liikehuoneis- tonsa jatkeeksi. Kylässä oli jo1880-luvun alussa virinnyt ajatus koulun rakentamisesta pikkulapsille ja tätä rakennusta oli myös ajateltu käytettävän siihen tarkoitukseen.

J.G. Grönroos kuoli heinäkuun 21. päivänä 1883 hukkumalla uintimatkallaan Saukko- lahteen. Hukkumisen syyksi epäiltiin sairaskohtausta, sillä hukkumispaikalla oli vettä ainoastaan 3 jalkaa (n.90 cm).

Julius Werner Lagerströmja Juha Ollin Kosonen

Helmikuussa 1880 aloittivat Porista Virtain kautta Visuvedelle muuttanut Julius Werner Lagerström, sekäKerimäeltä muuttanut Juha Ollinpoika Kosonen kaupanpidon Anna Kepplerusilta vuokratussa Oksalassa.

Oksala oli vuokrattu kolmen vuoden vuokrasopimuksella. Rakennus oli aluperin sijainnut Alastalon pihapiirissä, mistä se oli siirretty uuden tallirakennuksen tieltä Akkalan kankaaseen.

Loppuvuodesta 1881 siirtiyvät Lagerström ja Kosonen Koivulaan. Heidän tiensä erosivat maaliskuussa 1882 Kososen muutettua Virroille. Koivulan Lagerström oli rakennuttanut Raiskin tilalta siirtämästään rakennuksesta Kalle Mäkisen Kaivoksen tilasta vuokraamalle palstalle. Lagerströmin vaimo Anna Karoliina oli Raiskin talon tytär. Tilan vuokraoikeudet hän sai nimiinsä syyskuussa 1882.

Lokakuussa 1882 myi Lagerström Koivulan tamperelaiselle kauppias G.F. Ahlgrenille. Kauppaa Lagerström kävi vuokratiloissa vielä 21.12.1883 saakka.

Lagerström toimi myöhemmin Virroilla leipurina. Lagerström, kuten myös Luutonen ja Grönroos,olivat osakkaina Kaivosryinharjulle vuonna 1881 rakennetussa katetussa keilaradassa.

1870-80 luvuilla oli visuveteläisillä puuhana saada kylästä kauppala.

On vieläkin tallella vanhoja sen aikaisia kirjekuoria, joissa osoitteena

jo prameilee Visuveden kauppala.

Tässä puuhassa oli osallisina kylän sen aikaisista säätyläishenkilöistä

ainakin kauppiaat Osonen ja Tallqvist, Oslander, asessori Lindeman,

tuomarit G. Wallen ja Ekman, ehkä Aimo ja Widberg.

Syystä tai toisesta homma meni myttyyn Waasan radan valmistumisen

1883 yhteydessä. Sitä ennen suuri liikepaikka.

Ahto Luutonen

Antti Järvinen

Antti Järvinen (aik. Salmijärvi, 1845-1922) osti Oksalan kiinteistön Anna Keppleruk- selta 5.11.1881 300 markan kauppahinnalla ja avasi siellä kauppansa vuonna 1882.

Järvinen rakennutti itselleen uuden Akkala nimisen kauppakartanon Oksalan viereiselle tontille Alastalon vuokramaalle, jonne se valmistui 1892. Järvinen ei kuitenkaan ehtinyt puotiaan sinne muuttamaan, sillä hänen yrityksensä ajautui konkurssiin vuoden 1893 alussa.

Velkojat maakaupp. Antti Järvisen konkurssissa kokoontuvat

t.k. 5. p:nä klo 11 Kaivoksen kievariin Ruoweden Wisuwedellä.

Aamulehti 6. päivä toukokuuta 1893

Pakkohuutokaupassa siirtyi Akkalan tila maineen ja rakennuksineen Alastalon omistukseen 2550 markan hinnalla.

Karl Emil Mutila

Antti Luutosen entinen kauppa-apulainen Karl Emil Mutila (1871-1933) avasi kauppan- sa Akkalassa vuonna 1894. Siellä kaupanpito jatkui vuoteen 1896 saakka, jolloin valmistui Ylistalosta vuokratulle palstalle Mutilan rakennuttama Kuuselan kauppakartano. Kuusela siirrettiin paikalleen Pajuskylän Aapolasta. Ilmeisesti Aapola tarkoittaa Peltomaata, sillä Peltomaan vanhaa isäntää Eemil Peltomaata kutsuttiin Aapoksi.

Mutilalle ei käynyt sen paremmin kuin aikaisemmillekaan kylän kauppiaille, sillä konkurs- si koitti kesällä 1899. Hän oli juuri ehtinyt avata sivumyymälän Pohjaslahden Vehkakosken sahalle.

Huutokauppoja:

Julkisella huutokaupalla, joka tiistaina tämän tammikuun 23 päivänä kello 19

päivällä toimitetaan kauppias K E. Mutilan luona tämän Ruoveden pitäjän

Visuveden kylässä, myydään enimmän tarjoavalle hänen konkurssipesäänsä kuuluva

Ylistalon maalla sijaitseva vuokramaa ynnä sille rakennetut huoneukset, pytinki,

sisältävä kauppapuodin, kaksi kamaria, salin ja kyökin ynnä ulkohuonerivin jossa

on pari makasiinia, puuliiteri, talli y m. Mainitut rakennukset sijaitsevat luonnon

ihanalla paikalla lähellä maantietä ja jokapäiväistä laivaliikettä. Huoneistot soveltavat

myöskin huvilaksi, josta koin myös siitä, että huutokauppasummasta on heti

suoritettava tuhannen markkaa ja loppu kuukauden kuluessa, saan täten yleisölle

ilmoittaa.

J.F. Seikku.

Toimitsijamies yllämainitussa konkurssipesässä.

Uusi Suometar 10.01.1900

Vasili Tichanoff ja Ivan Martinoff

Ruoveden kirkonkylässä maakauppaa harjoittanut kauppias Vasili Tichanoff, joka olikotoisin Vienan-Karjalan Uhtuan pitäjästä, avasi kauppaliikkeen 13. marraskuuta 1893 Visuveden Ylistalossa.

Myymälää siirtyi hoitamaan Tichanoffin apulainen Ivan Martinoff (1870-1934, Iivana

Marttini, myöh. Iivo Marttinen). Hieman myöhemmin siirtyi myymälän omistus velka- kirjaa vastaan Martinoffin nimiin. Tämä velka, jota täytyi joka kuukausi korkoineen lyhentää, tietysti heikensi kaupanpidon kannattavuutta.

Tichanoff ja hänen vaimonsa Muarie kuolivat vuonna 1894 keuhkotautiin. 13.7.1895 myönsi Ruoveden kunnalliskokous luvan Martinoffille harjoittaaomissa nimissään kauppaliikettä ”avonaisessa puodisssa” Ylistalon tilalla Visuveden kylässä.

Kaupparekisteriin Ivan Martinoffin yritys merkittiin 12.9.1896. Martinoff perusti toisen myymälän Väärinmajan Hänniselle, joka merkittiin kaupparekisteriin 15.5.1897. Väärinma- jan myymälän hoitajana toimi Martinoffin vanhemman sisaren Muarien mies Miihkali Remsujeff (synt n.1865).

Ylistalosta Martinoffin liike siirtyi 1895 Koittolaan, jonka hän osti kauppias J.V. Alande- rilta saman vuoden heinäkuussa.

Remsujeff ja Klementjeffit

Martinoff päätti, kannattavuussyistä, luopua kaupanpidosta. Huhtikuun 17. päivänä 1899 pidetyssä vapaaehtoisessa huutokaupassa myytiin hänen kauppavarastonsa. Koittolan kiinteistön hän myi Remsujeffille, jolta sen jo vuoden 1899 lopussa osti Virroilla kauppaa pitänyt uhtualainen Aleksei Klementjeff sivumyymäläkseen. Ruovedeltä Martinoff palasi kotiseudulleen Vuokkiniemen pitäjän Kivijärven kylään.

Laukkuryssät ovat täältäkin kadonneet aivan kaikki, niin kuin sanotaan

muualtakin menneen. Lähtipä täältä pois muuan Wenäjän karjalainen

kauppiaskin, joka koko Wisuvedellä oloaikansa oli laukkuryssiä hyysän-

nyt. Sanotaan nyt taas tulevan hänen tilalleen Wirtain pitäjästä niin ikään

Wenäjän karjalainen. Luultavasti hänkään ei uskalla laukkuryssiä palve-

luksessaan pitää.

yleisökirjoitus

Aamulehti 27.5.1899

Klementjeff suomensi myöhemmin nimensä Kotirannaksi. Hän sai kauppaoikeudet Visuveden myymälään tammikuussa 1900. Kauppaa hän piti Koittolassa kuolemaansa

vuoteen 1905 saakka. Hänen jälkeensä kaupanpitoa jatkoi hänen vaimonsa Aleksiina vuoteen 1912 saakka.

Aimo, Wisuweden Kauppa Osakeyhtiö,Sortell

Heikki Lahosen nahkuriverstaan konkurssin jälkeen piti eläkeläismies Herman Aimo

Akkalassakauppaa vuoden 1900.

Ilmeisesti huolestuneina kylän kauppaliikkeiden kannattamattomuudesta, päättivät visu- vesiläiset marraskuussa 1899 perustaa Wisuweden Kauppa Osakeyhtiön ja yrittää kannatta- vampaa kaupanpitoa suuremman osakeyhtiön turvin.

Yhtiön osakepääoma oli 30 000 markkaa jaettuna 20 markan osakkeisiin. Kirjurina toimi K.H. Aro (ent. Kalle Hartikainen), joka oli Ruoveden nuorisoseuran esimies ja Pusun- vuolteen siltatyömaan työnjohtaja.

Vahvistusta yhtiöjärjestykselle ei senaatista saatu ennen kuin vasta vuoden 1900 lopulla. Kauppayhtiö aloitti toimintansa vuoden 1901 alussa Akkalassa. Syystä tai toisesta toiminta ei jatkunut kuin vuoden verran, loppuen alkuvuodesta 1902.

Fredrika Theresia Sortell pitiAkkalassa ns.”Akkain kauppaa” vuoden 1902 alusta saman vuoden lokakuun 15. päivänä pidettyyn konkurssihuutokauppaan saakka. Sortellin ”tiski- miehenä” kaupassa toimi K.E. Mutila.

O.E. Kauttu & Antti Sopanen, K.R. Saari & J.Vertanen

Antti Luutonen muutti omaan vasta valmistuneeseen kauppahuoneistoonsa Voittolaan 1893, jolloin J.V. Alander laittoi Koittolan kiinteistön myyntiin.

Erinomaisella liikepaikalla Ruoveden Wisuwedellä tarjotaan myytäwäksi

eli vuokrataan hiljan rakennettu hywässä kunnossa oleva Kauppakartano,

sopiwa erittäin kauppiaalle, leipurille tai muille liikkeen harjoittajille.

Hinta helppo wuokra halpa; tietoja antaa ja kaupasta sopii

Antti Luutonen.

Ruowesi. Wisuwesi.

Aamulehti 12.09.1893

Kaupanpitoa Luutonen jatkoi vuoteen 1908 saakka, jolloin hän siirtyi viettämään eläke- päiviään Rantapusulta vuokraamaansa Isoon Murtosaareen. Voittolan kiinteistön ostivat Onni Engelbert Kauttu ja Antti Sopanen.

Sopanen ja Kauttu pitivät kauppaa Voittolassa vuoden 1909 marraskuuhun saakka, jolloin kaksikon tiet erosivat. Sopanen muutti Tammisaareen ja Kauttu jatkoi kaupanpitoa Voittolassa.

Vuonna 1912 osti Kauttu Kuuselan kiinteistön kapteeni Albert Sandellilta,jonne hän

siirsi kauppansa.

Samana vuonna avasivat Voittolassa kaupan Kaarlo Richard Saari & J. Vertanen.

Vertanen erosi yhtiöstä vuoden 1913 alussa. Saari jatkoi yksin kaupanpitoa, kunnes

saman vuoden joulukuussa ilmoitettiin Aamulehdessä, että kauppias Saaren varastoa

myydään loppuun suurin hinnanalennuksin. Saari lopetti vuoden 1914 alussa.

O.E. Kauttu myi Kuuselan veljelleen Unto Kautulle ja siirtyi vuonna 1914 Kotirannan perikunnalta ostamaansa Koittolaan sen jälkeen kun siihen tehty suuri remontti, jossa koko talo uudistettiin kivijalkaa myöten, saatiin valmiiksi. Koittolan tontin Kauttu lunasti itsel-

leen elokuussa 1915. Kauttu jatkoi kaupanpitoa Koittolassa tammikuun 26. päivään 1926 saakka. Hänenkin kauppiasuransa Visuvedellä päättyi konkurssiin.

Sopanen, Lahonen, Rantapusu, Olkkoset ja Osuuskaupat

Antti Sopanen palasi takaisin Visuvedelle ja avasi myymälän tyhjäksi jääneeseen Voittolaan 1914.

5.4.1924 avattiin Visuveden Osuuskauppa, jonka ensimmäisenä toimipaikkana oli Akkala.Siellä kauppa toimi ainoastaan vuoden, siirtyen Voittolaan. Sopanen puolestaan siirtyi vuokralaiseksi Akkalaan, jossa jatkoi kaupankäyntiä vuoteen 1927 saakka, muuttaenperheineen Vammalaan.​

Visuveden Osuuskauppa perusti sivumyymälät Pouruun 1925, Hauhuulle 1926 ja vielä Pohtiolle 1931. Hauhuun myymälä myytiin kuitenkin jo vuonna 1933.

Ruoveteläinen kauppias Manu Lahonen avasi kauppansa Koittolassa vuonna 1926.

Maanantaina elok. 30 pnä 1926

avaamme myymälän Visuvedellä O.E.Kautun entisessä liiketalossa.

Kunnollisilla tavaroilla, kohtuullisilla hinnoilla ja hyvällä kohtelulla

toivomme saavamme arv. Ostajain suosion ja luottamuksen.

Kunnioittaen

Manu Lahonen ja K:nit

Ruovesi-Lehti 33 1926

Lahosen kaupankäynti Visuvedellä kesti kesään 1928 saakka.

Vuonna 1929 avasi Virtain Osuuskauppa sivuliikkeensä tyhjäksi jääneessä Koittolassa.

Hannes Rantapusu oli ostanut Akkalankiinteistön pankinjohtaja Juho Lahtisen peri- kunnalta vuonna 1927, myytyään koko Rantapusun tilan Elis Lahtiselle.

Vuonna1930 avasi Rantapusu Akkalassa Leipomo- ja Sekatavaraliikkeen.

Leipomo avattu

Visuvedellä Akkalassa. Kaikenlaista alaan kuuluvaa

tavaraa saatavana.

Kunnioittaen

Hannes Rantapusu

Ruovesi-Lehti 21 1930

Hannes Rantapusu lopetti liikkeensä 1936ja vuokrasi tilat Tuomas Olkkoselle.

Keskiviikkona 8.4.1936 avaan Visuvedellä Akkalassa

liha ja ruokatavarakaupan

Hyvillä tavaroillani ja auliilla palveluksellani toivon

saavuttavani ostajapiirini suosion.

Kunnioittaen:

T. Olkkonen

Vuoden 1937 marraskuussa ryhtyi kaupan pitäjäksi Tuomas Olkkosen vaimo Esteri Olk- konen.

E.E. OLKKONEN

Ruoka- ja siirtomaatavara

Ruovesi-Lehti 47 1937

Visuveden Talouskauppa

Tuomas Olkkonen oli ostanut tontin Ylistalolta Karjanmäen päältä, jonne hän rakensi Kellarimäki-nimisen kauppakiinteistön, joka valmistui vuonna 1938.Kellarimäenvalmis- tuttua siirsivät Olkkoset kauppansa sinne ja muuttivat sen nimeksi Visuveden Talous- kauppa.

Tuoretta

MARGARIINIA

12 mk kilo

VISUVEDEN TALOUSKAUPPA

puh 24

Ruovesi-Lehti 11 1939

Hannes Rantapusu myi Akkalan kiinteistön Virtain Osuuskaupalle kesäkuussa 1939,jolloin Virtain Osuuskaupan myymälä siirrettiin Akkalaan.

Talvisotavuonna 1939 toimi Visuvedellä kolme kauppaa. Visuveden Osuuskauppa, Virtain Osuuskauppa,sekä Visuveden Talouskauppa.

Olkkoset myivät kauppansa keväällä 1939 Kalle Heikki Vahaselle, joka vaimonsa Sagan kanssa piti kauppaa vuoden 1944 kevääseen saakka, muuttaen perheineen Raumalle.

Olkkoset muuttivat Vaskivedelle missä he pitivät Vaskiveden Talouskauppaa vuoteen 1950 saakka.

Visuveden talouskauppa H. Vahanen

puhelin Visuvesi 24

Ruovesi-Lehti 49 1940

Matti Tuomisto osti kaupan Vahaselta, mutta joutui sodan aiheuttaman säännöstelyn

ja muutenkin epävakaan tilanteen takia odottamaan lupaa kauppansa avaamiseen aina

elokuun alkuun 1944 saakka.

ARVOISAT VISUVESILÄISET!

Saatuani vihdoin luvan Visuveden Talouskaupan

toiminnan jatkamiseen avaan liikkeeni elok. alussa.

Koetan parhaani mukaan, että kaikkia nykyisin saatavissa

olevia tavaroita olisi tarjolla. Rehellisellä toiminnalla ja

auliilla palvelulla toivon saavani asiakkaitteni jakamattoman

suosion. -Käykää tutustumassa!

MATTI TUOMISTO

Ruovesi-Lehti 31 1944

Kauppaluvan saatuaan käynnistyi Tuomiston kaupankäynti vilkkaana. Tuomisto ei aino- astaan myynyt tavaroita, vaan myös osti kyläläisiltä marjoja, riistaa ja jopa kaniinin- ja kissannahkoja. Tuomiston kaupankäynti jatkui vuoden 1948 syyskuuhun saakka, jolloin

hän myi kauppansa Reino Johannes Niemelle. Kaupasta luopumisen jälkeen Tuomisto muutti Virroille, perustaen sinne TuomistonVillakarstaamo Oy:n.

Niemen kaupankäynti jatkui vuoden 1951 kesään saakka, jolloin hän muutti perheineen Tampereelle.

Vapaaehtoisella huutokaupalla

myydään tk; 15. pnä -52 klo 17

Visuveden Talouskaupan jäljellä oleva kauppavarasto, automaatti-

ja kymmenysvaaka, myymälätiskit, huonekaluja, puhelinkone ym.

Omistaja

Ruovesi-Lehti 15 1952

Niemen jälkeen avasi Kellarimäessä kangas- ja lyhyttavarakaupan Kemissä tekstiililiikettä pitänyt Mikko Ivano (1882 - 1953). Kauppiaana toimi Aini Vappu Ivano.

Syyskuussa 1954 Ivanon Kemin myymälä lopetettiin ja liikkeen varasto siirrettiin Visuvedelle. Aini Ivano myi vuoden 1955 lopulla kauppansa Peräseinäjoelta kotoisin olleelle Eeva Harjulle, joka perusti Kellarimäkeen Tekstiili- ja Siirtomaatavarakaupan.

Olen avannut 24.11. -52

ASUSTE- JA LYHYTTAVARALIIKKEEN

Visuvedellä (ent. Talouskauppa)
LIIKKEESSÄNI MM.
NAISILLE; TYTÖILLE:
Kerrastoja, sukkia sukkia, alusvaatteita,
puseroita, v-takkeja puseroita, v-takkeja
hyviä kankaita ym.
MIESTEN: POIKAIN
Paitoja, puseroita housuja, alusvaatteita,
housuja, villapitoja, villapaitoja, polvisukkia ym.
lakkeja
KANKAITA, TÄKKEJÄ, LANKOJA ym. lyhyttavaraa

Tervetuloa tutustumaan

KANGAS JA LYHYTTAVARAKAUPPA M. IVANO

Monet varmasti vielä muistavat ”Harjun kaupan”liiketiloihin nähden runsaan kangas-

ja vaatevalikoiman. Löytyipä lasivitriinin alta lelujakin, mutta 60-70 luvun lapset muistavat kaupan varmasti kylän parhaasta makeisvalikoimasta. Unohtaa ei voi myöskään Figura- valomainosta ja North State-pyörätelinettä.

Haanpää, Kuulat ja Komulainen

Virroilta Visuvedelle muuttanut, kulkukauppaa harjoittanut Eetu Matias Lahnanen raken- nutti Haanpää-nimisen kauppakiinteistön vuonna1950 Visuvesi Oy:n tienhaaraan Työväen- talon viereiselle tontille. Lahnanen oli huomannut kylän asutuksen yhä enenevissä määrin keskittyvän kylän tehtaanpuoleiseen osaan ja päätteli siinä olevan hyvän liikepaikan.

Vuonna 1950 avasivat myös Honkajoelta Visuvedelle muuttaneet Valio ja Ellen Kuula

Visuveden Kauppakeskus-nimisen yrityksen Koittolassa. Näin oli Visuveden kauppojen määrä noussut viiteen.

KIITÄN KAIKKIA ASIAKKAITANI

Kuluneena vuotena saamastani luottamuksesta

ja hyvästä yhteistyöstä odottaen sen jatkuvan

ja entisestään kasvavan,

Samalla toivotan

RAUHALLISTA JOULUA JA

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA

VISUVEDEN KAUPPAKESKUS

Valio Kuula

Ruovesi-Lehti 51-52 1950

Visuveden kauppakeskus jatkoi vuoden1951 kesään saakka, jolloin Kuulat muuttivat

Tampereelle. Myös Haanpäänkauppias vaihtui.

Keväällä 1952osti mänttäläinen kauppias Arvo Emil Lahti Haanpään Lahnaselta. Lah-

nanen asui Fanni vaimonsa kanssa Mannilan viereisessä pienessä mökissä, joka tuhoutui tulipalossa vuonna 1954. Tämän jälkeen Lahnanen muutti takaisin Virroillejatkaen kauppi- asuraansa kulkukauppiaana.

Lahti, paitsi että kävi kauppaa, osti myös teuraskarjaa, lihoja, karjannahkoja jne. Välittipä hän myös lumppuja Tehdasvilla Oy:lle.

Kuulien jälkeen avasi Koittolassakaupan Matti August Komulainen.

Ilmoitan kohteliaimmin että avaan maanantaina 13.10 1952

pienen SEKATAVARALIIKKEEN VISUVEDELLÄ

T.M. Kautun Liiketalossa ja pyydän täten sulkeutua

paikkakuntalaisten huomioon.

Aug. Komulainen

Komulaisen kauppa ei ehtinyt toimiaVisuvedelläkuin muutaman viikon, kun Komulainen jostain syystäjo marraskuussa muutti Sotkamoon.

”Visukauppa,Virtainkauppa, Lahdenkauppa ja Anjankauppa”

Vuonna 1952 valmistui myös Visuveden Osuuskaupan uusi liikerakennus ja vanha Voittola purettiin.

Myös Visuveden Osuuskaupan hallinnossa oli huomattu sama asia, minkä Lahnanen

oli huomannut jo muutamaa vuotta aiemmin, eli asutuksen siirtyvän yhä enenevissä määrin kylän tehtaanpuoleiseen osaan ja niin päätettiin avata Pellonmäen sivumyymälä vuonna 1955. Kauppa opittiin tuntemaan ”Anjan kauppana” sen pitkäaikaisen myymälänhoitajan Anja Sauna-Ahon mukaan.

Vuoden1961 heinäkuussa myi Arvo Lahti liikkeensä pojalleen Jukka Lahdelle ja tämänvaimolle Marjalle, joista tulikin Visuveden pitkäaikaisia kauppiaita. Arvo Lahti muutti liikkeen myynnin jälkeen vaimoineen Tampereelle.

Myös Virtain Osuuskauppa halusi pysyä mukana kiristyvässä kilpailussa ja rakennutti Akkalan tontille hieman vanhasta Akkalasta kanavalle päin uuden liikerakennuksen. Ava- jaisia päästiin pitämään8.3.1965.

Visuveden Osuuskauppa lakkautti Pohtion myymälän vuonna 1970. Pellonmäen myy- mälä uusittiin vuonna 1970 ja vuonna 1974 valmistui Osuuskaupan laajennusosa.

Eeva Harju lopetti liikkeensä vuodenvaihteessa 1975-1976 siirtyen eläkkeelle. Näin oli Visuveden kauppojen määrä pudonnut neljään.

Visuveden Osuuskauppa liitettiin Ruoveden Osuuskauppaan vuoden 1981 alusta. Ruo- veden Osuuskauppa puolestaan liitettiin Pirkanmaan Osuuskauppaan vuonna 1984.

Vuoden 1985 tammikuussa suljettiin Pourun myymälä ja myöhemmin samana vuonna Pellonmäen myymälä. Vuonna 1989 suljettiin lopulta myös Visuveden myymälä. Osuus- kauppatoiminta oli päättynyt Visuvedellä kuudenkymmenenviiden vuoden jälkeen.

Myös OTK-laiset kaupat joutuivat muutosten kouriin. Vuonna 1983 sulautui Virtain Osuuskauppa ja 38 muuta osuusliikettäE-Osuuskunta Ekaan. E-Osuuskunta Ekastamuotoutui vuonna 1987 Kansa-vakuutuskonsernin ja Haka-rakennusyhtiön mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä. Visuveden myymälästä tuli Siwa vuonna 1987.

Jukka ja Marja Lahti sulkivat kauppansa ovet vuonna 1987, siirtyen eläkkelle. Haan- pään kiinteistöön saatiin kuitenkin vielä uusi kauppias, sillä samana vuonna avasi Hilkka Nikula kauppansa.

Vuoden 1990 keväällä valmistui Visuvedelle Ruoveden Osuuspankin uusi liikerakennus.

Siinä avasivat T-Lähikaupan Jukka ja Leila Laaka. Hilkka Nikulan kauppiasura päättyi konkurssihuutokauppaan maaliskuun 5. päivänä 1992.

Laakojen kaupankäynti jatkui vuoteen 1995 saakka, jonka jälkeen kauppiaaksi ryhtyi sama- na vuonna Eeva Stranius.

Lähikauppa Eevan ovet suljettiin vuonna 1998 ja tiloihin muutti vuoden 1999 alussa Siwa Akkalasta. Näin oli Visuveden kauppojen määrä pudonnut yhteen, mitä se on vielä tänäkin päivänä.

Pourun kauppaa

VisuvedenPourunkylän ensimmäisen kaupan avasi Aarne Kalliojärvi kotitilallaan

vuonna 1912. Kaupankäynti jatkui vuoteen 1914saakka.

Vuonna 1936 avasi Jalo Kalliojärvi kaupan Puro-nimisessä talossa. Jalo Kalliojärven kaupanpito jatkui vuoteen 1938 saakka.

Lokakuun 12. pävänä 1924 pidetyssä Visuveden Osuuskaupan syyskokouksessa keskus-

teltiin sivumyymälän avaamisesta Pourun kylään. Hanketta eteenpäin viemään valittiin

toimikunta, johon kuuluivat kirvesmies Janne Vainio, opettaja K.O. Sara, sekä maan- viljelijä Vilho Tervala.

Visuveden OsuuskaupanPourun sivumyymälä avattiin tammikuussa 1925 Ruusa Kauppisen omistamassa Koivula-nimisessä talossa, joka sijaitsi suunnilleen nykyisen puhelinjakamon kohdalla. Oma liikehuoneisto valmistui kesällä 1926 Mäenpään talosta ostetulle tontille. Urakoitsijana toimi Janne Vainio. Kiinteistöä laajennettiin ja uudistettiin vuonna 1948, sekä remontoitiin 1960.

Vuonna 1957 ulotti Virtain Osuuskauppa myymälä-autoliikenteensä Pouruun saakka. Häveliäisyyssyistä ei aivanPourunmyymälän kohdalla pysähdytty, vaan pysäkit olivat Lassila, Kumpu, Haukkamaan tienhaara sekä Kaitajärven tienhaara.

Visuveden Osuuskaupan Pourun sivumyymälä oli lakkauttamisuhan alla aina 70-luvun alusta saakka. Pourun kyläläiset ryhtyivät taistoon kauppansa puolesta ja mm. maalasivat koko kaupparakennuksen talkoilla 1973. Myös ostosten keskittäminen omaan kauppaan

paransi mukavasti kaupan kannattavuuslukuja. Esimerkiksi vuoden 1973 tammi-syyskuussa kasvoi myynti 39,6 %.

Lopulta kuitenkin vääjämätön oli edessä ja kaupan ovet suljettiin Pirkanmaan Osuus- kaupan toimesta 3.1.1985. Korvaavaksi palveluksi saatiin joksikin aikaa Pirkanmaan

Osuuskaupan järjestämä kauppa-auto palvelu. Pourun kaupan viimeisenä pitkäaikaisena hoitajana muistetaan Meeri Kalliojärvi.

Pourussa kulki aikanaan myös monieneri yrittäjien kauppa-autoja. Virtain Osuuskaupan

auton lisäksi Pourussa kulkivat Vaskiveden Talouskaupan auto, Antti Jokisen auto Velaa- tasta ja taisipa jossain vaiheessa 70-lukua kulkea myös Ruoveden Osuuskaupan autoPourunperällä. Nämä eri yrittäjien kauppa-autot tietenkin heikensivät Pourun myymälän kannattavuutta. Vielä vuonna 2003 poikkesi Pourussa Raimo Rautajoen kauppa-auto.

M-P.M.

2012

Lähteet: Ruoveden Kotiseutuyhdistyksen arkisto.

Ruovesi-Lehdet ja muut sanomalehdet.

Kimmo Kontio: Ruoveden historia 1865-1939.

Into Luutonen: Muistelmia ja mielikuvia Ruoveden Visuvedeltä.

Sakari Vuoristo: Iivo Marttinen.

Mauno Mätikkö: Visuveden Osuuskauppa 50 vuotta.

Pentti Pourun haastattelu 2012.

Jussi Kulla: Elettiin sitä ennenkin.