Visuveden Osuusmeijeri

Visuveden Osuusmeijeri r.l.

Visuveden ensimmäinen meijeri perustettiin 1895. Tämä ns. ”saunameijeri” sijaitsi Alastalon maalla Saukkolahden rannalla nykyisen Kellarimäen kohdalla. Perustajina olivat Antti Ylistalo, Antti Ylä-Jarkko, Hugo Alastalo, sekä Antti Raiski.

Ruoweden tilalliset A. Ylä-Jarkko, A. Raiski ja A. Alistalo owat pyytäneet saada pitää heille myönnetyn 3.000 markan lainan meijerin perustamista warten Ruoweden pitäjän Pajulahden kylään, waikka meijeri on perustettu Wisuveden kylään sanottua pitäjää.

Tampereen Sanomat 25.3.1896.

Myönnettyjä meijerilainoja
Senaatti on myöntänyt talollisille A. Yläjarkolle, A. Raiskille ja A. Ylistalolle meijeriä varten Ruoveden pitäjän Wisuweden kylään 3,000 mk.

Aamulehti 22.5.1896.

Taitava Meijerskä
joka osaa valmistaa ensimmäisen luokan voita, saa paikan Visuveden meijerissä. Hakemukset ovat lähetettävä ennen Kesäkuun 20 päivää osoitteella:

O.E. Härkönen,
Wisuwesi, Ruowesi
Uusi Suometar 28.5.1895.

Näkymä Saukkolahdelta 1907. Meijerirakennus rannan oikeanpuoleinen rakennus. Kuvan vasemassa reunassa nahkurinverstas.

Kuva: Pekka Luutonen.

Meijeri oli ns. hevoskiertoinen eli kirnuamisen käyttövoimana oli hevosia eri taloista. Meijeriköksi valittiin Olka Maria Salminen. Meijeri oli toiminnassa 1895-1910.

Vuonna 1905 kuollut Kalle Hartikainen (K.H. Aro), joka toimi mm. Ruoveden Nuorisoseuran puheenjohtajana, Jarkonsillan siltatyömaan työnjohtajana ja metsänvartijana, asui meijeri- rakennuksessa viimeiset elinvuotensa.

Meijerirakennus purettiin vuonna 1921 ja sen hirret lahjoitettiin Visuveden Nuorisoseuralle. Myös meijerin irtaimisto lahjoitettiin Nuorisoseuralle.

HUUTOKAUPPA

Wisuweden Nuorisoseura myy huutokaupalla lauantaina lokakuun 29 pnä klo 2 päiwällä seuran talolla omistamaansa meijerikalustoa: kuljetusastioita, wesipumpun, karhupadan y.m. Sekä samalla 2 lammasta.

Wisuwedellä lokak. 16. päivänä 1921.

Johtokunta

Ruovesi-lehti 43/1921.

Visuveden Osuusmeijerin perustava kokous pidettiin syyskuun 7. päivänä 1925 Nuorisoseuran- talolla. Osuusmaksuksi määrättiin 100 mk ja lisämaksuvelvollisuudeksi 200 mk osuutta kohden. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin maanviljelijät Kalle Jarkko, Oiva Raiski, Lauri Ylistalo, Mooses Kulmala ja Hermanni Knuutila. Kokouksessa määrättiin osuuksien lukumääräksi 300.

Tämä määrä osoittautui kuitenkin liian suureksi, joten vuoden 1926 huhtikuun kokouksessa päätettiin osuuksien lukumäärä laskea 250:een. Kun tämä määrä saataisiin merkityksi, pidettäisiin lopullinen perustava kokous.

Ruoveden Osuusmeijeriperustettiin Ruoveden kirkonkylään 1926. Perustavassa kokouksessa keskusteltiin mahdollisuudesta kuljettaa kesäiseen aikaan maitoa meijeriin myös Visuvedeltä. Päätökseksi tuli, että tämä kävisi, mikäli höyrylaivat Tarjanne ja Pohjola muuttaisivat lähtönsä tuntia aikaisemmaksi. Päätös ei kuitenkaan tyydyttänyt Visuveden maidontuottajia, joten ponnisteluja oman meijerin saamiseksi kylään jatkettiin.

Huhtikuun 15. päivänä 1928 pidetyssä kokouksessa todettiin, että merkintälistoille oli saatu kerätyksi noin 250 osuutta ja osuusmeijeri päätettiin perustaa.

Tilakysymys askarrutti kokousta. Rakennetaanko meijeriä varten kokonaan uusi rakennus vai ostetaanko tai vuokrataanko Elis Lahtiselta vanha oluttehtaan rakennus. Asiaa ajamaan valittiin väliaikainen hallitus johon kuuluivat Kalle Jarkko, Lauri Ylistalo, Martti Rautalahti, Martti Syrjä, Oiva Raiski, sekä Elis Lahtinen.

Hankkijaltatilattiin piirrustus- ja korjausehdotus, jonka mukaan oluttehtaan rakennus saataisiin meijerin käyttöön sopivaksi.Hämeen Meijeriliiton sihteeri agronomi Juuramo kävi tarkastamassa oluttehtaan tilat ja antoi lausunnon, jonka mukaan sinne voitaisiin rakentaa meijeri, joka koneistonsa puolesta ei olisi täydellinen. Kustannusarvio muutostöistä oli noin 150.000 mk. Väliaikainen hallitus hylkäsi oluttehdasvaihtoehdon ja päätti rakentaa kokonaan uuden meijeri- rakennuksen.

Tammikuun 28. päivänä 1929 Nuorisoseurantalolla pidetyssä kokouksessa valittiin Osuuskunnalle ensimmäinen varsinainen hallitus. Valituksi tulivat maanviljelijät Kalle Jarkko, Arvi Laaka, Lauri Ylistalo, Ville Tervala Visuvedeltä, Erland Aimo Pajuskylästä, sekä Martti Syrjä ja Lauri Lintula Virroilta. Varamiehiksi valittiin Oiva Raiski, Hugo Alastalo, Martti Vaali ja Martti Rautalahti. Meijerin toiminta-alueeseen kuuluivat Visuveden kylä, Pajulahden kylä, Kukonpohjan kylä, sekä Virroilta Jäähdyspohjan kylä.

Rakennustyöt aloitettiin marraskuussa 1929. Meijeri rakennettiin Variskankaaseen meijeriliiton tyyppipiirustusten mukaan LauriYlistalon lahjoittamalle tontille.

Rakennustyöt saatiin päätökseen huhtikuussa 1930, jolloin aloitettiin myös maidon vastaanotto. Rakennus tuli maksamaan 260.000 markkaa. Samana vuonna meijeri liittyi Pourun Osuuskassaan. Koneisto meijerille ostettiin Ikaalisista Aureen-Lopen Meijeri Oy:n huutokaupasta.

Meijeri 1930.

Kuva: Pekka Luutonen.

Vuoden 1930 syyskokouksessa päätettiin hallituksen sitoumukset nostaa 225.000 markkaan. Päätettiin liittyä Hämeen Meijeriliittoon, yhdellä osuudella osakkaaksi Osuusliike Valioon, sekä yhdellä osuudella Visuveden Osuuskauppaan. Meijeriköksi valittiin SenjaTeittinen Punkalaitumelta ja varalle Rauha Orhonen Ikaalisista. Meijerin koneenhoitajaksi valittiin Antti Juselius (Jusenius) Visuvedeltä ja isännöitsijäksi maanviljelijä Lauri Ylistalo.

Visuveden meijeri oli tuotantokyvyltään pieni, mutta jäsenmäärältään suuri. Vuosina 1933-36 sillä oli eniten jäseniä pitäjän meijereistä. Silti tuotannollinen osuus pysytteli noin viidenneksessä näinä vuosina verrattuna koko pitäjän lukuihin.

Tuotannolliset erot johtuivat maidonlähettäjien karjamäärien erilaisesta koosta. Pohjoisen Ruoveden pienemmät tilat joutuivat käyttämään suuren osan tuottamastaan maidosta itse, kun taas eteläisen Ruoveden tilallisilta liikeni huomattavasti enemmän maitoa jalostettavaksi.

Visuveden meijerin koneenhoitaja työssään 1930-luvulla.
(Eero Järvinen ja poika Martti)

Kuva: Paula Räty

Vuonna 1938 laajennettiin meijerin tuotantoaluetta Virroille päin järjestämällä autokuljetus Jäähdyspohjaan ja Hauhuulle. Samana vuonna rakennettiin jääkellari, sekä kaksi asuinhuo- netta meijerirakennuksen yläkertaan.

Meijeri selvisi melko hyvin 30-luvun pulakaudesta, mutta sotien jälkeen sillä oli maidosta pulaa, kuten pitäjän muillakin meijereillä. Vuonna 1945 meijeriin lähetettiin maitoa vain 242 616 litraa ja vuosi 1946 oli vieläkin heikompi.

40-luvun lopulla meijeri selvisi kuitenkin pahimmasta lamasta ja vuonna 1950 tuotanto lähenteli jo puolen miljoonan litran rajaa. Näihin aikoihin osuuskuntaan kuului jo yli 60 jäsentä, mutta maidonlähettäjistä pääosa oli osuuskunnan ulkopuolisia. Tuotantoluvut kasvoivat pitkin 50-lukua ja vuonna 1957 ylitettiin miljoonan maitolitran raja.

Vuonna 1950 luovutti Visuveden Osuusmeijeri Visuveden VPK:lle lämpimän tilan konehuoneen takaa kaluston säilytystilaksi. Lisäksi meijerin lastausillan viereen rakennettiin 16 metriä korkea puinen paloletkujen kuivatustorni. Tornin rakennuspuut saatiin lahjoituksena kyläläisiltä. Rakennustyön suorittivat Anselm, Eino ja Antti Lampinen.

Letkuja tuodaan kuivumaan Hugo Sauna-Ahon autolla 50-luvulla.

Kuva: Matti Jarkko.

Ruovesi-lehti kirjoittaa seuraavasti marraskuussa vuonna 1954:

Visuveden Osuusmeijerin r.l:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin tk. 16. pnä Visuveden Nuorisoseuran talolla. Kokouksen puheenjohtajana toimi O. Mansikkamäki ja sihteerinä V. Isotalo.

Esitettiin toimintakertomus 9 kk:n ajalta ja se hyväksyttiin. Meijeriä käyttävien lukumäärä oli mainittuna aikana 146. Tuotu maitomäärä oli 729.651 kg. Se oli kohonnut edellisestä vuodesta 13,3 %.

Todettiin, että maitoa on voikiloon mennyt 20,1 kg, keskirasvan ollessa 4,05 %.

Maidosta on maksettu tuottajille mk 14.212.931 :- eli ts. mk 19:48 kiloa kohden.

Maidon kuljetuksesta on maksettu mk 1.285.951 :-.

Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti toiminnan eteenpäin viemiseksi, samoin kuin osuusmaksuista ja uusien jäsenien osuuskuntaan ottamisesta.

Meijeri päätti tilata Karjatalous-lehden ilmaiseksi kaikille maidontuottajille ja Maaseudun Tulevaisuuden alennuksella kaikille sitä haluaville.

Hallituksen jäseniksi seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi tulivat seuraavat henkilöt:

Kalle Jarkko, O. Mansikkamäki, Sulo Rautalahti, V. Rautalahti ja Martti Halkonen. Varalle: V. Isotalo, H. Alastalo ja Pentti P. Vaali.

Mainittakoon, että Meijeriliiton konsulentti, insinööri A. Tulimaa oli kokouksessa läsnä.

Ruovesi-lehti 9/1956.

50-luvun lopulla alkoi teiden kunto kohentua, jolloin hevoskuljetuksista voitiin luopua. Välimatka meijeriin menetti merkityksensä. Kehittyvän tekniikan ansiosta maidon jalostusta pystyttiin järkiperäistämään, mikä johti huomattavia pääomia vaativiin kalusto- ja koneinvestointeihin.

Niihin ei pienillä meijereillä ollut mahdollisuuksia ja näin kehitys johti yhä suurempiin tuotanto- yksiköihin. Ruoveden pienet meijerit, mukaan lukien Visuveden meijeri, eivät pystynee vastaamaan uuden ajan haasteisiin. Niiden rakennukset olivat käyneet ahtaiksi ja kalusto, sekä koneisto vanhanaikaisiksi. Suurin investointeihin ei Osuuskunnilla ollut enää halukkuuttakaan.

 Vuonna 1961 katsottiin parhaaksi sulkea meijeri, ja sen jäsenistön pääosa liittyi Virtain Osuus- meijeriin, mutta osa alkoi lähettää maitonsa Ruovedellä sijainneeseen Pohjois-Hämeen Osuus- meijeriin.

Kesäkuun 4. päivänä 1963 pidettiin meijerirakennuksen huutokauppa. Korkeimman tarjouksen 17 000 markkaa teki Visuvesi Oy. Osuusmeijerin hallitus ei tarjousta kuitenkaan hyväksynyt. Meijerirakennuksen osti lokakuussa 1963 maanviljelijä Martti Eskola 21 000 markalla. Osuuskunta purettiin huhtikuussa 1964.

Meijerikköinä Visuveden Osuusmeijerissä toimivat Senja Teittinen, Alli Id, Alli Pulkko, Helga Sved, Edla Vepsäläinen, Aili Haapalainen, Airi Haavisto, Vappu Järvinen, Martta Silvento ja Ellen Markkanen.

M-P.M.

2012

Lähteet: Kimmo Kontio: Ruoveden historia 1865-1939.

Oiva Hernesniemi: Ruoveden historia 1939-1989.

Ruovesi-Lehdet, sekä muut sanomalehdet.

Matti Jarkko: Visuveden VPK:n historia.

Ruoveden Kotiseutuyhdistyksen arkisto.

Ruoveden kunnan keskusarkisto.

Ruovesi-lehti 51-52/1959.

Ote meijerin tilikirjasta vuodelta 1897.

Meijeri ja -ranta laitureineen,