Visuveden tietoa

Visuveden saarella on 6 km 600 metriä rantaviivaa ja suora linja Äijäinniemen kärjestä Paavolan niemen kärkeen on 2 km 350 metriä,

Visuveden asemakaavan alue on noin 160 ha ja Visuveden saaren pinta-ala on n. 130 ha (1,3 km2) eli vanhoilla mitoilla 263,34 tynnyrinalaa (8441,6 kapanalaa).

Vanhaa Visuvettä
Vanhaa Visuvettä (Ahto Luutonen v. 1931)

Visuveden kylän ulkomuoto on uskomattomasti muuttumut 50-60:ssa vuodessa, siinä määrin, ettei koko kyläkunnan alueella ole enää muuta kuin 5 tai 6 rakennusta, jotka vielä osapuilleen ovat alkuperäisessä muodossaan. On taloja joitten asuinrakennukset on tämän ajan sisällä hajoitettu ja muutettu vallan uusille paikoille. On rakennuksia joita on siirrelty useampaankin kertaan ja kerinneet olemaan monessakin virassa tänä aikana.
Toisia on muovailtu, suurenneltu tai piennennelty tai sitten kerinneet jo siihen määrin lahota, että ovat joutuneet polttopuiksi.

Mutta aivan uusia asumuksia, vallankin viime vuosikymmenellä on eniten ilmestynyt kylään niin että on syntynyt aivan uusia ”kaupunginosiakin”, kuten Pusunsillan takanen ”Kyttälä” sekä siististi rakennettu Käpykangas, missä alkuperäisessä muodossaan olevia harmaita mökkejä on enää vain pari kolme jäljellä.

Paitsi viimemainituista ei noita totisia, harmaita tönöjä tapaa enää juuri muualla kuin edellä mainitussa köyhäin kaupunginosassa Kyttälässä.

Noin 1875-80 tienoissa, jolloin Ylistalo rakennuksineen vielä oli Alastalon välittömässä naapuruudessa nykyisen kansakoulun tontilla, oli jo silloinenkin kylän köyhälistön asuntoryhmä kokonaisuudessaan omalla paikallaan, nimittäin Akkalan kankaalla aivan nykyisen kylän keskuudessa Ylistalon paikkeilla, tuolla ikivanhalla kivikautisella asuinpaikalla.

Kanavalta alkava Akkalan kangas kasvoi vanhana hyvinä aikoina suurta, synkkää petäjikköä ja kuusikkoa. Lähinnä kanavaa oli maakauppias J.W. Alanderin v. 1874 rakennuttama Koittolan liiketalo, nykyisen Koittolan paikalla, ja toisella puolella tietä miltei vastapäätä vuonna 1877 rakennettu Voittolan puotirakennus.

Kulettua maantietä täältä nykyisen Akkalan kohdalle poikkesi niiltä paikkeilta vasemmalle silloine Käpykankaalle johtava kylätie.

Tien varressa oli ensimmäiseksi Jussila, siitä hiukan alempana muinaisella ranta töyräällä oli Vihtorin tupa eli Renttula ja kolmantena viimemainitusta, vähäsen kankaalle päin Linkin Mannin mökki, joka jo v. 1871 oli siirretty Käpy- eli Variskankaalle.

Maantien varressa taasen oli Ylistalon nykyisen rakennuksen päädyn kohdalla pieni Akkalan Liisan tupa ja toisella puolen maantietä nykyisen Palosen asumuksen seutuvilla Lindilä.

Karjanmäen sivussa Saukkolahden puolella oli Ala- eli Jääkerin Matin mökki. Ja kun taasen mennään Käpykankaalle päin oli miltei sillä kohdalla, mistä nykyisin tie kääntyy yllämainitulle kankaalle Reipakan Mannin asumus ja siitä jonkun matkaa eteenpäin puhelinkeskusaseman kohdalla tien toisella puolella vanha Reipakka ja yhdeksanneksi Reetala nykyisellä ja alkuperäisellä paikallaan.

Tähän luetteloon voisi vielä lisätä v. 1880 tienoissa liki nykyistä Akkalaa tien sivuun siirretyn Oksalan kauppapuotirakennuksen sekä Lindilän lähellä kehällä olleen kauppapuotirakennukseksi aiotun sittemmin kirkonkylään siirretyn ”Soittolan”.

Kuten jo mainitsin on tästä kylän ensimmäisestä ”köyhäin kaupunginosasta” jäljellä enää vain Reetala, tosin asukkaattomana ja tyhjänä loppuaan odottamassa, kuten sen alkuperäinen asukaskin kunnan köyhäinkodissa.

Mutta ennenkuin tämä viimeinenkin pienasuntoryhmän jäte paikaltaan häviää, lienee sopivaa tuoda esiin mainittujen pikkutupien vaiheita ja vaelluksia asujamineen, kun kohta hekin kaikki muistelmineen ovat maan povessa ja kun kumminkin jokainen heistäkin on kohdaltaan aikoinaan osallistunut Visuveden kylän kehitystyöhön.

Jussila

Edellisessä kirjoituksessa mainitusta Visuvedenkylän pienasunryhmästä valitsen Jussilan vähän lähemmin tarkasteltavaksi asukkaineen.

Jussila sijaitsi Ylistalon nykyisen puutarhan paikalla jotenkin vastapäätä maantien toisella puolella nykyisin olevaa Saukkolan huvilaa.

Pitkänomainen rakennus oli maantien suuntainen ja siihen sisältyi eteinen, sen perässä kamari sekä tupa. Alkuaan oli rakennuksessa ollut vain tupa, mutta sitä oli myöhemmin jatkettu ylllämainitulla kamarilla. Rakennuksen päädyn ja ulkohuonerivin välitse meni Variskankaaseen ja edelleen Jarkolle vievä alkuperäinen maantie, ns. Jarkontie.

Asumuksen sauna oli järven rannassa, sama rakennus, jota Ala-Seppä vainaa sittemmin asui töllinään, koska se oli hänen alkuperäinen ”Lovelan” harjusta siirretty asuntonsa.

Tässä mainittavassa Jussilassa on asunut monta Visuvedenkylän historiassa muistettavaa henkilöä. Nimensä Jussila on saanut sen perustajasta Jussista, Kopeli-Jussista.

Ulkoiselta olemukseltan oli tämä Jussi lyhyenläntä, mutta harteva, leveätassuinen ja isonenäinen, jotenkin jolsannäköinen mies. Mutta sisua ja voimaa oli hällä karhulla, oikea suomalainen maanraivaaja, tervaskanto. Hän oli se mies joka on raivannut ja kuokkinut Murtoniemeen Vasun vainion.

Vielä syksymyöhällä kylmillä jo lumen aikana kerrotaan hänen kuokkineen kulkea louksahutelleen Vasussa ja hangella nähtiin hänen karhun-tassunsa tapaisten paljaitten jalkainsa jäljet väärine varpaitten lovineen.

Hän kulki usein talvella paljain jaloin. Isoksi Kopeliiniksi häntä myös kutsuttiin ja sanottiin hänen jaksaneen kantaa kyynäräisen kiven selässään. Hänen muistoaan on vieläkin puheessa käytettävä sananparsi: ”Puhuttaa kun Kopeliinia koko päivän lata selässä”.

Mutta työmaalle lähtiessä pitikin hänen saada konttiinsa eli Vasuunsa voimainsa mukainen eväsmäärän, sinne lyötiin tynnyrin leivät ja kahden kapan kalat.

Varsinaiselta ammatiltaan oli tämä Kopeli-Jussi lumppuri ja kulkukaupustelija, myyskennellen toppatikkuja, väripussia ja sen semmoisia.

Hällä oli Niika-niminen vaimo. Pappi huusikin kinkereillä Niika-vaimo, Kopeli-Jussi.

Kopeli muutti Visuvedeltä Pihlajalahdelle jonnekin Perikadon puoleen, eikä hänen sukuaan ole täälläpäin enää muualla kuin Visuveden sydänmaalla.

Jussilan perustajan jälkeen on tässä tuvassa asunut sorvari Mooses Tervanen eli n.s Veskarin Varvari, hän kun muutti täältä Pohjaslahden Viskarille.

Tämän miehen opissa sai Visuveden kylän tunnettu rukkisorvari Heinisaari-vainaa sorvaustaitonsa.

Sitten oli Jussilassa vuoden 1874 tienoissa asunut ja ammattiaan harjoittanut tämän kylän ensimmäinen varsinainen kauppias n.s. Moskarin Kalle eli Mäkinen.

Hän oli siirtynyt täältä Salmijärvelle.

Myöskin Visuveden kylän ensimmäiset leipurit ensiksi Antti Mikkonen ja sitten Tampereelta tänne muuttanut voimamies Lespi harjoittivat leipuriliikettään Jussillassa.

Viimeisenä Jussilan vaiheena oli se, että se hajoitettiin ja tiettäään vanhain hirsien olevan Ylistalon pihanperällä olevan autovajan ja kärryliiterin seinähirsinä ja Jussilan entisellä paikalla varttuu ja tuuhenee Ylistalon vastaperustettu nuori puutarha.

- Ahto Luutonen -

1931

Reetala jonka näiden sivujen ylläpitäjä vielä muistaa ja siinä lapsena käyneensäkin.

Reetala

Manun Reetan mökin ovella nähtävästi Reeta itse (Greta Lisa Antintr joka oli syntynyt 4.8.1841) - Kuva Pekka Lampelan kokoelmista.,