Visuveden Posti

Visuveden ensimmäisen postilaukun omistaja oli Riemun isäntä J.V. Kepplerus. Hänen postilaukussaan saivat muutamat muutkin kyläläiset satunnaiset kirjeensä, sekä muut harvat postilähetyksensä.

J.V. Keppleruksen laukussa kulki mm. Antti Luutosen postit vuonna 1876 hänen muutettua Ruoveden kirkonkylästä Visuvedelle. Saman vuoden lopulla hankki Luutonen oman postilaukun. Myös Luutosen postilaukussa kulki kylään hänen kauppatuttaviensa postit. Laukun sisällön jakopaikka oli hänen kaupassaan Koittolassa.

Herra kauppias A. Luutoselle osoitettu kirje on kulkenut postilaukkupostina ja päivätty 20.12.1877.

Esifilateelinen kirje Riemu 30 p. joulukuuta 1877 kauppias Luutoselle Terveisin Wilhelm Kepplerus

Storfursten Wladimir-niminen laiva liikennöi Tampereelta Visuvedelle saakka jo vuonna 1864 ja on todennäköistä, että postia kylään on kulkenut jo tämän laivan mukana. Höyry- laiva Laine alkoi liikennöidä Visuvedelle vuonna 1870 ja höyrylaiva Tampere vuonna 1874. Näissä laivoissa ainakin tiedetään postia jo Visuvedelle kulkeneen. Postia Visuvedelle on myös kulkenut laivoissa Mänttä, Visuvesi, Pohjois-Häme, Pohjola ja Nero.

Vuonna 1876 valmistui rautatie Hämeenlinnasta Tampereelle. Tampereen postitoimistossa lajiteltiin Tampereen ja Vaasan postitienvartisten asukkaiden postit eri omistajien laukkuihin. Laukun hoidosta piti maksaa Tampereen postimestari G.A. Forströmille 25 markkaa vuodessa. Posteihin oli osoitteeksi merkittävä Tampere-Visuvesi.

Luutonen luopui laukustaan parin vuoden kuluttua, koska muut joiden postit myös laukussa kulkivat, eivät olleet halukkaita osallistumaan sen kustannuksiin ja liittyi kolmantena osakkaana Visuveden Oluttehdas Oy:n ja forsmestari A.A. Lindemanin laukkuyhtymään.Tämän laukun postinjakopaikkana toimi tehtaan konttori Harjulassa.

Vuonna 1883 Vaasan rautatien valmistuttua alkoi Tampereen ja Vaasan välinen posti kulkea postijunassa, joten maanteitse hevosilla Ruovedelle ajettavan postin lähtöpaikaksi tuli Alavus. Visuvedelle osoitetuissa kirjeissä luki nyt Alavuden kautta tai via Alavo. 1890-luvun alussa alkoi posti kulkea Ruovedelle Vilppulan kautta.

Luutosen, Lindemanin ja Oluttehtaan laukkuyhtymä hajosi ja Luutonen otti jälleen äyttöönsä oman laukun, johon posti tuli nyt Virtain kautta. Se nopeutti jonkun verran hidasta postin kulkua, mutta ei tarpeeksi.

Postin kulun hitauteen kyllästyneenä laati Luutonen vuonna 1890 yhdessä kyläläisten kanssa anomuksen silloisen Ruoveden postinhoitajan H. Collanin välityksellä postilaitokselle postiaseman saamisesta Visuvedelle.

Postilaitoksen vastaus oli kuitenkin kielteinen, mutta muutama parannus sentään saatiin. Kylään luvattiin tien varteen postilaatikko, sekä irtolaukkuja postitoimistojen välille, jotka ohiajavat postinjakajat jättäisivät Visuvedelle osoitettuine posteineen kylään.

Tämä järjestelmä alkoi toimia vuoden 1891 alusta. Kolmena päivänä jätettiin postilaukku Antti Järvisen kauppaan Oksalaan, missä sen sisältö jaettiin. Laukun hoidosta piti maksaa Ruoveden postinhoitajalle 10 markan vuosittainen korvaus.

Vihdoin vuonna 1894 saatiin kylään oma postipysäkki. Postinhoitajaksi palkattiin Karl Emil Mutila ja postinkantajaksi Juuse Moskari Mustajärveltä. Aluksi postipysäkki sijaitsi Oluttehtaan konttorissa Harjulassa, mistä se siirtyi Mutilan mukana hänen kauppaansa Akkalaan vuonna 1894 ja edelleen Kuuselaan 1896. Postinsaanti päivät lisääntyivät nyt neljäksi.

Postipysäkki toimi Ruoveden postitoimiston alaisuudessa ja Visuvedelle tarkoitetuissa postilähetyksissä piti olla merkintä Ruovesi, Visuvesi. Postipysäkeillä ei ollut käytössään omaa frankeerausleimaa, joten postipysäkin aikaisissa Visuvedeltä lähetetyissä postilähetyksissä on postimerkin päällä pieni Visuvesi-leima. Varsinaisen frankeeraus hoidettiin Ruoveden postitoimistossa.

Hämeen Läänin Ruoveden pitäjään perustettiin Keisarillisen Senaatin siihen antamalla myönnytyksellä Wisuveden postipysäkki 1.1.1894. Kuvassa yllä on Visuveden Postipysäkkileima, 25 p. merkki on mallia 1889 ja 20 p. merkki on mallia 1901.

Sanomalehtitilaukset kylään voitiin tehdä vain Ruoveden postitoimiston kautta, mistä ne tulivat kylään yhteisenä kääreenä, jonka postinkantaja avasi ja sen jälkeen kirjoitti käsin kuhunkin lehteen sen tilaajan nimen. Parhaassa tapauksessa lehdet saatiin kylään reilun vuorokauden vanhoina, yleensä vanhempina.

Sanomalehdistä suosituimmat Visuvedellä olivat Keskisuomalainen, Aamulehti ja Uusi Suometar. Myöhemmin luetuimmiksi nousivat Ruovesi-lehti, sekä Suomenselän sanomat. Aikakausilehdistä tilatuimmat olivat Merimiehen ystävä, Kyläkirjaston kuvalehti ja Kuva- raamattu.

Vuonna 1899 tehtiin jälleen postilaitokselle uusi postiolojen parantamisanomus. Vastaus oli jälleen kielteinen.

Lokakuun 11. päivänä 1903 oli kuntakokouksessa käsiteltävänä isännöitsijä Kaarlo Kautun, kauppias Antti Luutosen ja lautamies Kalle Tervalan tekemä esitys:

”Jo pitemmän ajan on Visuveden kylä saanut kärsiä puutteellisesta postinkulusta, kun sen sijaan monessa pienempi liikkeisessä kyläkunnassa on päästy siinä suhteessa paljon edelle.

Ruoveden postitoimiston hoitaja ja Postitarkastaja on usein ja viimeksi tänä kesänä kehoittaneet meitä kunnan kautta anomaan itsellemme parempaa postinkulkua.

Ennen on tuo hakemus jäänyt sikseen, varsinkin kun toisenkin luokan postitoimiston saamista varten on vaadittu kymmenen vuoden takaus kahdesta huoneesta ja keittiöstä, sekä polttopuista toimistoa varten.

Nyt kuitenkin olemme suostuvaisia takaamaan kuntaa, että nuo edut kymmenen vuoden aikana vapaasti tulevat postitoimistolle, jos vaan II-luokan postitoimisto saadaan kyläämme ensi vuoden ajalla ja ensi aluksi sen hoitajaksi maanviljelijä Juho Lahtinen, joka siihen toimeen on suostuvainen.

Sen vuoksi pyydämme nyt, että kunta tekisi Postihallitukselle hakemuksen edellämainitun postitoimiston perustamisesta kyläämme ja meidän kunnalle annettavaa takaustamme vastaan takaisi sille vapaat kaksi huonetta ja keittiön, sekä polttopuut kymmenen vuoden aikana.

Siinä tapauksessa, ettei postitoimistoa kyläämme edellä mainitulla ehdoilla myönnetä, pyydämme anomaan Postiaseman perustamista, jota maanviljelijä Juho Lahtinen on suostuvainen hoitamaan ja kummassakin tapauksessa pitäisi postinkulkua lisätä neljään tai viiteen kertaan viikossa”.

Kokouksessa esitettiin vielä asiaan liittyen omavelkainen takuukirja, jonka olivat alle- kirjoittaneet: Santeri Rautalahti, Kaapo Kangaspusu, Juha Rantapusu, Manu Isotalo, Juho Lahtinen, Antti Ylä-Jarkko, Kaarlo Tervala, Heikki Lautala, Antti Ylistalo, F. Nikkilä, Antti Raiski, Kalle Keitu, Kaarlo Kauttu, Antti Luutonen, Eetu Viitanen, Vihtori Koskinen ja Visuveden Oluttehdas Osakeyhtiö.

Kuntakokouksen päätökseksi tuli valtuuttaa isännöitsijä Kaarlo Kauttu kunnan puolesta pyytämään II-luokan postitoimiston perustamista Visuveden kylään, sekä että posti Ruoveden kirkonkylän postitoimiston ja Visuveden toimiston välillä kuljetettaisiin edestakaisin vähintään neljä, mutta mielummin viisi kertaa viikossa.

Näin sitten heinäkuun 1. päivänä 1904 aloitti Visuveden postiasema 2 toimintansa Alastalossa. Postinhoitajana toimi Juho Lahtinen.

Tämän parannuksen myötä saatiin posti kylään viisi kertaa viikossa. Lisäksi jokaisena iltana, paitsi sunnuntaisin kulki postia kylään myös laivalla. Lauantaisin jopa kaksi kertaa, aamu- ja iltalaivalla.

7.7.1935

Vuonna 1906 siirtyi posti kylän puhelinkeskukseen räätäli Reinhold Mäkisen hoitoon. K.E. Mutilan hoitoon posti siirtyi jälleen vuonna 1908, toimien kylässä eri paikoissa Mutilan asuinpaikan mukaan. Vuonna 1913 aloitti posti toimintansa kanavanvartijan talossa Mukulamäessä kun K.E. Mutila valittiin Visuveden kanavanhoitajaksi.

Vuonna 1911 avattiin Visuvedeltä kantolinja pohjoiseen Virtain Jäähdyspohjaan saakka, sen jälkeen linja Pouruun ja hieman myöhemmin vielä Pajuskylään. Kesäkuussa 1911 suostui Höyrylaivaosuuskunta Tarjanteen hallitus kuljettamaan yksinkertaista postia Tampereen, Ruoveden ja Visuveden välillä.

Kylän väkimäärän nopea kasvu aiheutti sen, että postimäärät kääntyivät jyrkkään nousuun. Niinpä sitten vuonna 1920 korotettiin Visuveden postiasema 2 postiasema 1:ksi ja sen hoitajaksi valittiin Ina Mutila.

Postinkulku kylään toimi nyt olosuhteisiin nähden hyvin keväästä syksyyn, mutta talvisin postinkulku aiheutti vieläkin ongelmia. Postin saannin varmistamiseksi perustivat Alastalo, Jarkko, Raiski, sekä Ylistalo postilaukun, joka haettiin Ruovedeltä neljä kertaa viikossa.

Kyläläiset ryhtyivät toimenpiteisiin postinkulun parantamiseksi. Lauri Ylistalo esitti kyläläisten toivomuksen kirkonkylän postiaseman hoitajalle Laina Peltoselle postiauton saamisesta linjalle Ähtäri-Ruovesi-Korkeakoski. Ajatus ei Peltosta liiemmin kiinnostanut, koska postiauto voisi ohimennessään pienentää kirkonkylän postiliikennettä.

Tämän jälkeen Lauri Ylistalo esitti asiansa Höyrylaivaosuuskunta Tarjanteen isännöitsijälle Oiva Selkeelle. Selkee ei myöskään suunnitelmasta innostunut, sillä postin laivakuljetusten loppuminen vähentäisi osuuskunnan tuloja. Nimismies W.A. Nurminen puolestaan ilmoitti Ylistalolle, ettei hänkään tarvitse postiauton palveluksia, koska hän saa virkapostinsa Eemeli Koiviston autolla Vilppulasta.

Tammikuun 20. päivänä 1930 alkoi Visuveden ja Ruoveden välillä liikennöidä Martti Pöntyksen linja-auto, joka kuljetti myös postia. Auto liikennöi joka arkipäivä, lähdön ollessa Visuvedeltä klo 9 ja paluun Ruovedeltä klo 13.

Vuonna 1933 lähetti Ylistalo anomuksen Ruoveden kunnanvaltuustolle postinkuljetusolojen parantamisesta. Anomukseen liittyi perusteellinen suunnitelma aikatauluineen postiauton liikennöimisestä välillä Ähtäri-Korkeakoski. Ylistalo oli ajanut asiaa samanaikaisesti myös tuomari S.V. Luutosen kanssa Vaasan piiritarkastajan avulla. Kummatkaan yritykset eivät kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta.

Lauri Ylistalo matkusti marraskuussa 1933 tapaamaan ministeri E.J. Koskimaata. Tällöin Koskimaa totesi, tutkittuaan postilinjakarttaa, että Tampereelta pohjoiseen ei olekaan kun- nollista postilinjaa. Tapaamisen tuloksena oli, että jo samana päivänä oli olemassa suullinen lupaus postiautolinjasta välillä Tampere-Teisko-Ruovesi-Virrat-Ähtäri. Postiauto alkoi liikennöidä linjalla toukokuun 1. päivänä 1934.

Kelirikkoaika muodostui postiauton liikennöimiselle hankalaksi. Talvella juttui auto usein lumikinoksiin. Maanteitä ei tuolloin vielä aurattu valtion toimesta.

Lauri Ylistalo ryhtyi hoitamaan asiaa kääntymällä postitarkastajan puoleen esittäen, että postiauton eteen hankittaisiin lumiaura. Postitarkastaja kuitenkin tyrmäsi ajatuksen mahdot- tomana. Ylistalo kääntyi jälleen ministeri Koskimaan puoleen. Postilaitoksen määrärahoissa olikin tarkoitukseen sopiva momentti. Tampereen Lokomo valmisti auran ja seuraavana talvena Tampere-Ähtäri linjalla aurasi postiauto maantien puhtaaksi. Säännöllinen postin autokuljetus linjalla Tampere-Ähtäri alkoi 22.5.1937.

Posti toimi Mukulamessä K.E. Mutilan kuolinvuoteen 1933 saakka. Sen jälkeen se siirtyi Oksalaan, missä postinhoitajana jatkoi Ina Mutila rouva Selma Kautun avustamana. Ina Mutilan kuoltua vuonna 1943, siirtyi posti Selma Kautun hoitoon hänen kotinsa Viertolan nurkkakamariin, missä se toimi kevääseen 1945 saakka.

Mukulamäki

Merkittävä vuosi kylän postihistoriassa on vuosi 1945. Tällöin katkesivat Visuveden postin hoitoyhteydet Ruoveden postiin ja kylän postiasemasta tuli itsenäinen Visuveden Postitoimisto. Myöhemmin samana vuonna nimi muuttui Visuveden Posti- ja lennätintoimistoksi. Mustajärven postiasema 1:stä tuli Visuveden postin alainen.

Visuveden Postitoimiston ensimmäiseksi hoitajaksi valittiin Vuokko Ristola. Posti siirtyi jälleen Kuuselaan. Sieltä se sai käyttöönsä kamarin ja eteisen, joista tehtiin yleisöhuone, sekä pieni toimistosali. Väliseinään tehtiin luukku, josta yleisöä palveltiin. Vuonna 1948 valittiin Postitoimiston hoitajaksi Eeva Leveelahti.

Vuonna 1959 pääsi posti siirtymään opettaja Sauli Perälän rakennuttaman uuden Kuuselan nykyaikaisiin tiloihin rakennuksen kanavan puoleiseen päätyyn. Sieltä se siirtyi 27.11.1967 uuteen Säästöpankin vasta valmistuneeseen liikerakennukseen, mistä sille oli varattu 90 m2 kokoinen huoneisto.

Postinhoitajaksi valittiin Eeva Leveelahden jälkeen Taru Myllymäki vuonna 1984 ja hänen jälkeensä Heli Pöyhölä vuonna 1990. Helmikuun 26. päivänä vuonna 1990 muutti posti Osuuspankin uuteen liikerakennukseen.

Syksyllä 1996 ilmoitti Posti-Tele, että Visuveden posti muuttuu vuoden 1997 tai 1998 aikana asiamiespostiksi. Syy Visuveden toimipisteen lakkauttamiselle oli Postipankin päätös vähentää sen palvelujen tarjoavia konttoreita. Lakkautuslistalla oli 214 konttoria, joista Visuvesi oli yksi.

Visuveden kylän yhteisalueiden osakaskunta tarjosi Posti-Telelle 100.000 markan summaa, jos postikonttorin jatko taataan kylässä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Postin vastaus tarjoukseen oli kuitenkin kielteinen.

Visuveden postikonttori palveli asiakkaitaan viimeisen kerran 10.1.1997. Asiamiesposti avattiin ravintola Visunpesän elintarvikekioskissa 13.1.1997. Visunpesän lopetettua loppui myös asiamiesposti 7.4.2001. Postin palvelut siirtyivät Ruovedelle.

Uusi asiamiesposti kylään saatiin kun Riitta Moisio avasi Visunpesän tiloissa ravintola Visunvuolteen kesäkuussa 2001. Visunvuolteen lopetettua vuonna 2003 siirtyi posti Visuveden Siwaan.

M-P.M.

2014

Lähteet: Ruoveden joulu 1971; Ahto Luutonen: Muistitiedon mukaista Visuveden postihistoriaa.

Ruoveden joulu 1973; Erkki Mauranen: Visuvesiläiset postiautoa anomassa.

Ruoveden joulu 1988; Mikko Huhtanen: Laivapostista Näsijärvellä.

Tuomo Koivisto: Visuveden posti 100 vuotta.

Ruovesi-lehdet, sekä muut sanomalehdet.

Kirjekuoret / Postimerkit: Erkki Järvinen (enemmän toisella sivulla).