Nahkuri Emanuel Lähde (1860 - 1943 ) oli Visuveden Työväenyhdistyksen perustavan kokouksen koollekutsuja v. 1906 työmiestensä Eetu Wesasen ja E A Niemisen kanssa.
kauppapalvelija Antti Sopanen toimi Visuveden Työväenyhdistyksen perustavassa kokouksessa 1.1.1906 Rantapusulla sihteerinä ja huvitoimikuntaan hänet valittiin heti toiminnan alettua.
 Nieminen.jpg)
Emil Aatunp (E. A.) Nieminen toimi Visuveden Työväenyhdistyksen ( I ) puheenjohtajana vuodet 1906 - 1911, muutti Virroille vuonna 1916.
Akseli Aimo valittiin työ-väenyhdistyksen vara-puheenjohtajaksi 11.3.1906 ja lakkokomitean jäseneksi 1.4.1906
Impi Aimo toimi työväenyhdistyksen huvitoimikunnassa heti perustamisen jälkeen vuonna 1906.
Leipuri Manu Leino asui vuodet 1910 - 12 Visuveden Alastalossa, hän toimi työväen-yhdistyksen sihteerinä Eetu Wesasen jälkeen kaksi vuotta eli 1911 - 12 kunnes muutti perheensä kanssa 1912 Somerolle.
Nahkurin työmies Eetu Wesanen toimi Visuveden Työväenyhdistyksen ( II ) puheenjohtajana E. A. Niemisen jälkeen vuodet 1911 - 15 sekä sitä ennen sihteerinä ajoittain vuonna 1906 ja 1910 - 11 sekä 1913 - 18.
torppari Siilas Haippo toimi Visuveden Työväenyhdistyksen ( III ) pheenjohtajana vuosien 1915 - 19 aikana mutta lähteet ovat ristiriitaisia.
Esteri Seppälä toimi ainakin vuosina 1915 - 1920 työväenyhdistyksen kesäjuhla- ja huvitoimikunnassa sekä Ruoveden Pohjoisen Piirin Vuokralautakunnan sihteerinä.
1917 Työväentalo
Ruoveden Pohjoisen Piirin Vuokralautakunta 20.8.1919 Pohjaslahden Heikkilässä. (kuvassa ovat; Esteri Seppälä, Eetu Paronen, Konsta Koivujärvi, Siilas Haippo ja edessä puheenjohtaja Aku Kangaspeska.)
Toivo Wesanen ainakin 1915 - 1922 hyvinkin monissa eri tehtävissä.
Ida Wesanen toimi työväenyhdistyksen sihteerinä 1919 - 1922.
Miina, Manu ja Leander Mäkinen joka toimi yhdistyksen varapuheen-johtajana 1922 ja talouden hoitaja / vahtimestarina 1923.
 Jaakko ja Toivo..jpg)
Akseli Ilonen ja vaimonsa Aino (Raittinen) sekä pojat Jaakko ja Toivo. (Akseli toimi puheenjohtajana 1923)
Viljo Koivula toimi sihteerinä 1923 - 1924.
koneenhoitaja Emil Keinonen valittiin 11.1.1925 sanomalehden kirjaanvaihtajaksi ja lisäksi hän toimi m.m. arpajaistoimikunnassa jne.
1925 Työväentalo
Aleksi Ranta vasemmalla toimi työväenyhdistyksen sihteerinä 1929 - 1930, (oikella seisoo Valto Lahtinen)
Pihansiivoustalkoot joskus 1930 -luvulla.
Jooseppi Mäkinen sihteerinä 1934,
Kronikkaa 40‑vuotistaipaleelta.
Kirj. Mauno Saarinen
Yhdeksäntoist´ sataa kuusi loppiaisna
tapahtui erikoista näillä mailla.
Kansaa kokoontui näät pirttiin Rantapusun
perustamaan yhdistystä,
jonk´ miehuutta juhlimme tässä
Näin alkuun läks´ , kiitos kolmen miehen sisun.
Lähteen ja Niemisen harkinta -
joiden toimi oli nahkojen parkinta -
oli oikea, kun koolle kutsuivat tään kokouksen.
Vesanen oli mies kolmas
jolla järkeä myös oli pollas.
Hän muistiin kirjoitti tään tapauksen.
Näin yhdistys oli perustettu
ja toimintaa sen selostettu
kansalle, mut alkupääoma puuttui vallan tarkkaan
Vaan kun joku kiersi hattu kouras
kansa kukkaronsa avas
niin ja tul´ rahastoa yli kuusi markkaa.
Puhuttiin myös et´: oisi soma
kun ois meillä tupa oma
missä vapaa‑aikoina sais käydä lukemassa.
Siks´ hattu kulki vielä kerran
ohi monen naisen, herran.
Tulos: kolmekymmentä viisi penniä lukutuvan perusta miskassaan.
Tään kuulun loppiaisen jälkeen
huvitoimikunnan työ tul´ kärkeen,
Ja niinpä sitten aikaan saatiinkin jo ensimmäisnä
vuonna iltamia kahdeksat
ja yhdet arpajaiset,
Näin siitä huolimatta,
et huvitalo oli täällä, tuolla.
Toimittiin näin vuotta kaksi.
Jopa päästiin mahtavaksi.
Käytiin alle oman kurkihirren vanhan.
Tontin Ylistalon Antti antoi,
josta vuodess´ vuokraa kantoi
ei yhtään yli, eikä alle kahden markan.
Nyt ei enää hätää mitään
kun jo iltamia saatiin pitää
ilman rasittavia lavastus hommia.
Näin varmaan tuumittiin,
kun vihkiäisissä näyteltiin
kappaletta: "Varokaa pommia".
Tulot oli huimanlaiset.
Ol´ iltamat vaikk´ minkälaiset,
niin voittoa tul´ kymmenestä - viiteenkymmeneen markkaan
Ruutta iltamista, Karhu näyttelyistä,
Kansanteattereista ynnä muista,
vuokraa kannettiin viisitoista markkaa tarkkaan.
Huvitoimikunta tähän aikaan,
oli etupäässä järven takaa.
Tarkemmin sanottuna Laakan perukoilta
Luottamustoimia muita
sai henkilöt kyläkunnan hoitaa
esimerkiksi Nieminen ja Vesanen
heiluttivat puheenjohtajan nuijaa.
Mutila, E. Vesanen,
Manu Leino, S. Mäkinen,
toimivat sihteereinä kansalaissotaan saakka.
Hoitajana rahakirstun
R. Mäkinen vain istui
vuotta seitsemäntoista,
välill´ Korrella ol´ kolme vuotta tämä taakka.
Syttyi veljessota julma
Tämä oli paha pulma
yhdistyksellemme, kuten pyrinnöille työväen koko maassa.
Kohtelua kertoa ei saata,
mink´ sai osakseen jos oli toista maata,
mielipiteiltänsä, kuin sekava valkobandiittien massa.
Heil´ yhdistyksen pöytäkirjat
oli myrkkyä, sill´ arvon herrat
aikoinaan olivat yhdistyksen toiminnassa myötä.
Nyt vain muistin varassa
kerromme tästä ajasta.
He pöytäkirjat hävittivät, myös tehden muuta
pimeyden työtä.
Mut vähitellen viha lauhtui,
verenmaku suusta haihtui.
Ketk´ eloon jäi, pääs´ kotiin vankiloista.
Tulevaisuuteen luottanut ei kukaan
kun ihanteet ol´ poljettu heilt´ lokaan,
kaikk´ tuntui yhdentekevältä näistä tovereista.
Loppiaisna jälleen vuonna yhdeksäntoista
kokoontui osa tovereista noista
pohtimaan, jos kannattais viel´ yhdistystä herätellä henkiin.
Omaisuudelle takavarikosta
päätettiin hakea vapautusta.
Näin toiminta alkoi jälleen,
mi vajonnut ol´ lapsen kenkiin.
Puheenjohtajan nuijan koppas
toveri tunnettu: Haipon Siilas.
Eetu Vesanen pyöritteli jälleen pännää.
Rahastoa hoiteli edelleen
toveri R. Mäkinen.
Kuinka kauan jaksaa oli nähdä jännää.
Kun remmiin astui Iloset,
oli toisten tuumingit siloset.
He yhdistyksen järjestivät perheyhtiön malliin.
Asiast´ kun äänestettiin
ja tasapeli saavutettiin
niin ratkaisuksi Kaapo säästi puheenjohtajan äänen kalliin.
A. Ilonen myös heilutteli
nuijaa kokouksis vuoden tovin.
Mut isä‑Kaapo johti seitsemän pitkää vuotta.
Sihteerit vain vuorotteli
useimmin, sill´ heitä oli
Ida Vesanen, V. Koivunen, V. Nieminen ja V. Ranta
Varat oli varmassa tallessa
toveri Mäkisen hallussa
sill´ joka markan kohtalo hänen tietää täytyi.
Ken yhdistyksen hommissa
oli rahan tarpeessa,
niin kuitin täytyi esittää, sit´ vasta apu löytyi.
Huvitoimikunnan puolta
Eemil Keinonen sai huoltaa.
Sill´ alalla hän myös ohi ajoi monen.
Jos Seuralla pikkujoulussa
ajoi pukki autolla,
niin tälle talolle jo sitt´ toi lentokone.
Myös Ilosten men aika ohi,
jota vielä jäsen moni
varttuneempi myhäellen muisteleepi.
Raittinen nyt nuijaan tarttui
sihteereitä paljon karttui.
Nieminen, Kulmala, A. ja L. Ranta sekä Mäkinen Jooseppi.
Nyt yhdistys työns´ rahaston
hoitoon Lahja Haaviston.
Hän pitikin sitä virkaa neljä vuotta
sit´ vuoro Alex Salmisen
oli ottaa rahat povelle,
jotka vuoden päästä antoi Raittiselle suotta.
Kas jälleen joutui Salminen
rahakirstusta vastuuseen
kun tuli aika vuosikokouksen.
Siit´ vapautuksen vast´ hän sai
kun Iivari Groth tul´ näille main,
joka kauppiaana omasi myös tilinpitotottumuksen.
Viel´ puheenjohtajakin kerran vaihtui
ja niinpä viimein toimeen tarttui
mies, jok´ ei nuijan varrest´ hellitäkään suotta.
Puheenjohtajamme nykyinen
Lahja Haavisto on sen kykyinen
ett´ ihme ei vaikk´toimi säilynyt onkin hällä
seitsemäntoista vuotta.
Meinaamme unhoittaa nyt vallan
veljekset Martti ja Lahja Rannan
ja heidän mukanaan myös Toimi Koskisen.
Huvitoimikuntana näät oli
tää kolmikko yksin pitkän tovin
Naisia kun vokotettua saivat mukaan, pääsivät
näyttelemään.
Taiteen ystävä jos lienet
niin sanomattakin sä tiennet
minkä päivätyön on tehneet veljekset Rannan nää.
Mut´ heidän ansions´ ei yksin
näyttämöllä tehdyksi
riitä, mit ovat toimineet hyväksi yhdistyksen tään.
Sihteerin tuot tarkkaa tointa
sai Lahja monet vuodet hoitaa
Kai hoitais vieläkin, jos paikkakunnalt´muuttanut
ei ois.
Nyt Martti tilallensa astuu
ja pöytäkirjan pidos vastuu
on hällä parhaillaankin, ei hevin siirtyne se pois.
Katsellaanpas vielä kerran
hoidos kuinka monen kerran
rahasto on ollut, kun Iivar Groth sen luovutti
Hält´ Salminen sen jälleen otti
Nyt seuras neljän vuoden potti
jonk´ jälkeen Ruottis‑Olli tilikirjaa kirjoitti.
Tietysti myös Lahja Ranta
vastuuta rahastonhoitajan sai kantaa.
Ja sitten pääsemmekin jo vaihtoon viimeiseen.
Salmiselle vielä kerran
kuin monennen sen tietää herra
tää toimi joutui, jot´ hän hoitaa nytkin tyyliin
Mäkisen.
On taka‑askel otettava pitkänlainen
kun kertomatta jäänyt on vainen
aikakaus, jolloin vahtimestarina oli Rannan Martti
hän silloin oli ylikuormitettu
tehtävillä, mut yhdistyksen etu
ei sallinut miehen missään panna hanttiin.
Hälle pelastukseks´ saapui Ruottiset
Nähdäänkö koskaan heidän vertaiset
yhdistyksemme pyrinnöitä ohjaamassa.
He näytelmää monta
pitkää, verratonta
toivat ramppivaloon, kyll´ silloin paisui kassa.
Ollille ei kiiru koskaan
kaupass´ tullut, vaikka hoksaa
eukkoin olevan kuin hiilill´ tulisilla.
Mut´ räikkee Puavonen kun ehti
jopa siinä liike tehtiin,
mies oli jokapaikasta kuin vieterillä.
Jos näyttämöltä jotain puuttui
Olli timpermanniksi muuttui
heti, kun yleisöltä sulki kaupan ovet.
Näin syntyi pöydät, kirjastot
laiskanlinnat, oviverhot,
ja Ollilt´ hupaisasti kului illat monet.
Jos laulut toisille ei menneet päähän
ei Tyyne silti tullut jäähän,
vaan lauloi niin kauan kuin ääni kesti.
Ei ihme, vaik´ Ruottisista puheen ollen,
kuulee lausuttavan ponnen:
"Siinä oli pari, oli totisesti".
Saapui sota julma sitten
aika murheen, kyynelitten.
Täst´ yhdistyksen historiassa ei mainittavaa muuta
kun kirjeenvaihto hoidettiin
verot tarkkaan maksettiin.
Näist´ kotiinjääneet piti hyvää huolta.
Viimein päättyi sota tääkin
Toiminta yhdistyksemme nyt jääkin
niskoille toverin puuhakkaan Jaakko Pöyhölän.
Niinpä sitten kylän väki
aina tutun pyörän näki
liikkeellä, pyhisin ja iltaisin töiden jälkeen
hätäisesti syötyä.
Touhu tuo ei hukkaan mennyt
sill´ rahaa rutkasti on tullut
kassaan, aikana vuoden äsken päättyneen.
Ei ihme, jos kyläll´ kuuli fraasin
"Taas työväentalolla on ne Pöyhölän tanssit"
Näin kateus saa lausuun ihmisen.
Kertomatta jäänyt on viel´ tässä
kommelluksista näytelmissä,
joit´ pitkän ajan mittaan ei voi välttää
niist´ mainitsen esimerkin vuoksi
nyt lopuks´ tapausta kaksi
siinä toivos, et´ ne tät´ kuivaa tilastoa
täyttää.
Kun "Laittomuuden aikaa" näyteltiin
ja siin´ kovasti viinaa keitettiin
niin alkoi yleisö tuntea olonsa tukalaksi
kovin,
silmät vuoti vettä
yskiä sai niin, että;
kas Keinosella oli padan alla tervaksista
tuli.
Kerran hukkui oven reikä
Toimilta, sit´ löydy eipä,
vaikk´ kuinka usein seinä viertä kulki
ja toiset näyttämöllä oottaa
miss´ kummassa se Toimi lootraa,
kunnes nurkasta hän viimein itseänsä
esiin tunki.
On loppiainen jälleen neljäkymment´ kuusi
ja toiminnassamme myös kurssi uusi
kun vietämme juhlaa yhdistyksemme
miehuuden
entistä ripeämmin jatkakaamme
tätä opettavaa joukkotoimintaamme
vai mitä mieltä on huvitoimikunnan
päänä Toivo Koivunen.
Miell´ tekis´ toverit kaikk´ esitellä
ja ansionsa tarkkaan eritellä
jotk´ ovat olleet, tahi vielä ovat yhdistyk-
sen toiminnassa myötä.
Mut´ siitä tulisi niin pitkä juttu
ett´ alkais kuulua kuiske tuttu
voi kun tuo likka paasaa kaiken yötä.
Siis jääköön tämä värssy viimeiseksi
kiiruusti lausunkin viel´ siksi:
ett´ yhteisymmärrys on erikoinen
jäsenistömme keskuudessa.
Näin myös jatkuvasti ollaan
vaikeuksiakin vaikka tulkoon
ne yhdes´ voitamme yhdistyksen
viisikymmenvuotiskauden alkaessa.
- - - - - -
Uudelleen kirjoittanut Visuvedellä 2/5.1998
Visuveden Työväenyhdistys Kehitys r.y.
siht. Erkki Järvinen
1980 Työväentalo
1986
1988
1989 Työväentalon yläkerran talkoot
1990 02 09 nuorten bändi-ilta Työväentalolla
1990 Seurakunnan Raamattupiiri Työväen-talolla
1990 12 08 Pikkujoulu Työväentalolla
1991 08 31 Koivulan Kihlajaiset
