Pirttijärven Työväentalo 1970 -luvun alkupuolella

Tiistaina 23 p:nä tammikuuta 1906 Kansan Lehti
Ruoveden Pourunperän ty:llä oli tk. 14 pvä kokous, jossa hyväksyttiin sääntöehdotus ja lausuttiin vaatimukset yleisen äänioikeuden ja yksikamarijärjestelmän suhteen.

Kansan Lehti 28.12.1908

Visuveden kylän Pourun Pirttijärven Työväenyhdistys
Kertomus (Virtain kirjaston kotiseutuarkistosta)

Pirttijärven Työväen yhdistyksen toiminnasta 9 päivästä huhtikuuta 1917 9 päivään huhtikuuta 1927

Kun Venäjän vallankumous vuonna 1917 lainneistaan loiski tuulahdustaan syrjäisempäänkin seutuun ja sen vaikutus herättäen työväestöä ajattelemaan yhteiskunnallista olotilaa ja sen varjopuolien korjaamista. Niinpä kymmenen vuotta takaperin tälläkin paikkakunnalla tapahtui että työväestö rupesi ajattelemaan yhteistoiminnan tarpeellisuutta ja kun ei paikkakunnalla ollut minkäänlaista työläisiä yhdistävää seuraa, heräsi eräitten muolla työväen liikkeessä mukana olleitten toverien keskuudessa kysymys, että eikö olisi mahdollista saada perustettua työväen yhdistystä paikkakunnalle. Ja kutsuivatkin siinä tarkoituksessa työläisiä yleiseen työväen kokoukseen Pourun taloon 9 päivänä huhtikuuta 1917 kello 3 ip. Kehoitusta olikin noudattanut noin sata henkeä. Kokouksen alussa puhui kirvesmies Janne Vaionio työväen yhteis toiminnan merkityksestä ja Sos-dem puolueen periaatteista ja pyrkimyksistä kehoittaen kokouksen keskustelemaan, että eikö olisi perustettava paikkakunnalle Työväen yhdistystä.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Janne Vainio ja kirjuriksi Lahja Pouru. Kokouksen avaajan ehdotuksen johdosta vähän aikaa keskusteltua päätti kokous yksimielisesti perustaa paikkakunnalle Työväen yhdistyksen, jonka jälkeen toimitettiin jäseneksi liittymisen koemerkintä, jolloin jäseneksi liittyi 40 henkee.

Tämän jälkeen hyväksyttiin Janne Vainion puolue toimistosta hankkimat Suomen työväen liiton säännöt yhdistyksen säännöiksi. Yhdistyksen nimeksi valittiin yksimielisesti Pirttijärven Työväen yhdistys.

Johtokuntaan valittiin Janne Vainio, Eemil Nieminen, Onni Juurakko, Onni Lahtinen, Kalle Laaja, Oskari Ahola, Sulo Lehtinen, Lahja Pouru ja Vänni Pajunen. Johtokunta valitsi puheenjohtajaksi Janne Vainion ja varapuheenjohtajaksi Kalle Laajan, sihteeriksi Lahja Pourun ja rahastonhoitajaksi Eemil Niemisen. Samassa kokouksessa päätti yhdistys liittyä Suomen Kunnallisjärjestön kautta Sosiali Timokraatisen puolueen jäseneksi. Ja jonka päätöksen puoluetoimikunta hyväksyipi saman vuoden toukokuun 7 päivänä tullen yhdistyksen N= 1867, jolloin virallisesti Pirttijärven työväen yhdistyksen toiminta alkoi.

Kun toiminta alussa oli innokasta kokouksiin kuin myös iltamiin nähden ja kun iltama huonneista oli puute niin heräsi jäsenten mielissä ajatus oman kotin saantiin yhdistykselle. Ja olikin toiminta niin nopeaa että kauppakirja jolla tontti pinta alaltaan 30 aaria hinta Smk 500 ostettiin kirjoitettiin alle 29 pvä huhtikuuta 1917. Saman vuoden vappu juhla vietettiin omalla tontilla. Rakennus aineeksi ostettiin Ananias Eromäeltä Kurusta vanha asuin rakennus joka käytiin talkoolla hajottamassa ja osa ajamassa talkoolla saman vuoden joulukuun 6 päivänä. Ja aikahyvin talkoo onnistuikin sillä mukana oli miehiä nuoria ja vanhoja. loput otettiin maksun erestä. Ja kellari samoin ja katto päreet tuotiin Eromäen maalta jossa ne hartia voimmilla miehet kävi vetämässä 1ten markan tunti palkalla. Sulo Lehtisen johdolla lautapuita tuotiin valtion maalta ja sahattiin käsivoimmalla. Osa lautoja ostettiin myös E Lahtisen sahalta Visuvedeltä. Rakennuksen perustus työ aljettiin joulukuun 9 päivä ja olivat siinä työssä Sulo Lehtinen, Vänni Pajunen, Eetu Kaitajärvi, Santeri Saarinen, Mooses Liljeroos, Manu Kaitajärvi(?) ja Janne Vainio. Palkka oli 1si markka tunnilta työ aika 7 tuntia päivässä työnjohtajana Janne Vainio joka myös teki rakennusta varten piirustukset. Rakennusta ei kuitenkaan saatu tehdä yhtä mittaa valmiiksi vaan täyty rakennus työ kansalais sodan vuoksi lopettaa 30 tammikuuta 1918. Ollen tällöin tehty vaan seinät valmiiksi vesi katto ja osa sisä työtä saatiin valmiiksi 1920 keväällä niin että ensimmäinen juhla ja iltama oli omassa kodissa vapun päivänä 1920.

Rakennus toimi kuntaan kuuluivat Kalle Laaja, Kalle Rantala, Onni Juurakko, Sulo Lehtinen, Eemil Nieminen, Väinö Mäkelä, Oskari Ahola ja Janne Vainio sekä vähemmän aikaa O A Lehtinen.

Ravintolan emäntinä ovat toimineet vakinaisina Anna Jarkko, Santra Vainio, Iida Jokinen, Viija Rantala, Viija Hangaslahti, Selma Ahola, Hanna Salin. Lempi Siirtonen, Hilja Laaksonen, Iida Mäkelä, joista enimmän Anna Jarkko ja Santra Vainio. Nykyään valittuina kuuluvat Anna Jarkko, Iida Piimäki(?), Lyyli Nuuttila, Aina Nuuttila ja Annaliisa Vainio.

Huvitoimikuntaan on kertomus aikana kuuluneet E Nieminen, Oiva Ahola, Aleksi Ahola, Niilo Ahola, Urho Iso-aho, Iivari Riukkola(?), Lahja Pouru, Väinö Pouru, Siviä(?) Siirtonen, Esko Paukkila, Saara Lahtinen, O A Lahtinen, Elli Tervonen(?), Yrjö Tervonen, K Rantala, Ester Jokinen, Veerni(?) Jokinen, Nikolai Hangaslahti, Hannes Hangaslahti, Siiri Ahola, Annaliisa Vainio, Fanni Vainio, Lahja Peräinen, A Toivonen, Jenny Pohja, Lauri Nuuttila, Ainu Nuuttila, Iida Riihimäki, Junnu(?! eiku myöh selvisi Janne) Vainio, Saara Kaitajärvi, Verne Moisio, Lahja Moisio, Eeva Moisio, Kalle Mäkelä, Toivo Laaja, Kalle ylänen, Yrjö Rantala ja Viljo Ahola.

Huvitoimikunnan puheenjohtajana on olleet Eemil Nieminen 1917 -18, 1919 V Jokinen jne…, kirjurina… Tällä kertaa kuuluu…

Järjestysmiehinä (ehkä entisten nimien lisäksi Matti Salin ja oliko jo ennen Onni Ojanen)…

Iltamia ja juhlia on 10 vuoden aikana ollut 94 joista kokonais tulo on ollut 40,202:29. Vuokrattu on taloo 21 kertaa. Omaisuuden ollen 1926 inventaarion mukaan on kiinteä 25 000 markkaa irtain 1 500 markkaa palovakuutettu Hämeen työväen keskinäisessä vakuutus laitoksessa turvassa kiinteä 20 000 markka irtain 500 markkaa. Velkaa on 9 011 mark 25 penniä puhdas omaisuus 17 488 markkaa 75 penniä.

Rahaa talon rakentamiseen on 10 vuoden aikana lainattu Ruoveden Säästöpankilta ??? toverien nimillä seuraavasti (nimiä ja summia, lopussa Puolueyhdistyksiltä on lainattu Visuveden Ty 1000 joka on maksettu Väärinmajan Ty 1000, joka on maksettu Jähdyskylän Ty Smk 1735. Takaajina on lainoissa olleet etupäässä yhdistyksen jäsenet)

Yhdistysrekisteriin on yhdistys merkitty ensimmäisen kerran toukokuu 25 1917 nummerolla 1867, toisen kerran uuden yhdistyslain voimaan tultua 1921 marraskuun 22 päivänä uusilla säännöillä, kolmannen kerran elokuun 7 pvä 1923 No 6316 jolloin myös on tehty sääntöjen muutos jotka säännöt nyt on voimassa.

Jäseniä on yhdistykseen kuulunut 1917 – 87 – 18 – 87 – 19 – 17 – 20 – 44 -21- 56 – 22 – 50 – 23 – 41 – 24 – 32 – 25 – 32 – 26 – 30

Kuoleman ??? jäsenyydestä poistuneet kansalais sotan aikana tai sen jälkeen vankilaan V Pajunen, V Kaitajärvi, Oskari, Oiva ja Aleksi Ahola, Manu Kauppinen, Herman Lahtinen, E Viita, U Isoaho, J Riukkola(?), Kaapo Järvinen, ja Taisto Somero. Sen jälkeenpäin Teijo(?) Hangaslahti, Verner ja Esteri Jokinen, Toivo Laaja ja Iivari Rin??? (erittäin epäselvää koko sivun alalaita)

Pirttijärven Työväentalo (Heikki Saarisen kokoelmista)

Kesäjuhla v. 1939

Ruovesi Lehti 27 / 1939

Pirttijärven ty:n

Kesäjuhlassa v.k. 25 p:nä oli päiväjuhlan ohjelmassa urheilukilpailuja

ja kenttäpelejä, joissa saavutettiin seuraavat tulokset:

Miesten 3-ottelu: 1) Kalle Kaitajärvi 225,53 p. 2) Mauno Salminen 209,83 p.

3)Olavi Koskela 207,53 p.

Poikien 3-ottelu: 1)Väinö Reinikka 155,37 p. 2) Simo Tallila 149,11 p.

3)Viljo Ilonen 140,78 p.

Nuolenheitto: 1) E. Kalliojärvi 43p. 2) O. Koskela 42p. 3)L. Jokela 40 p.

Renkaanheitto: 1) Urho Havanka 2) Viljo Lindqvist 3) Martti Hangaslahti kukin

4 osumaa.

Huutokauppa
HUUTOKAUPPA

Pirttijärven työväentalo Pourussa
myydään huutokaupalla 10.3 -74 klo 14.

Pirttijärven Ty.

Ruovesi 9/1974

Pirttijärven työväentalo myytiin huutokaupalla.

Visuveden Pourussa oleva työväentalo myytiin t.k. 10.
päivänä huutokaupalla paikalta pois siirrettäväksi.
Hyväksytyn huudon teki autoilija Onni Vainio ja hinnaksi
tuli n. 4000,- markkaa.Talo oli jo hyvin heikkokuntoinen.

Ruovesi 12/1974