Visuveden rahalaitokset
Kansallis-Osakepankki
Aloite Kansallispankin saamiseksi Ruovedelle tuli Visuveden kylän asukkailta vuonna 1916. Neuvoteltuaan asiasta muiden paikkakuntalaisten kanssa, tekivät visuvesiläiset maanviljelijät Antti Ylistalo ja Hugo Alastalo, sekä liikemies Kaarlo Kauttu, Kansallis-Osakepankin johtokunnalle konttorin avaamista koskevan esityksen.
Johtokunta olikin halukas avaamaan paikkakunnalla kolme kertaa viikossa auki olevan kont- torin, mutta koko yhteiskuntaamme järkyttäneet tapahtumat vuosina 1917-18 aiheuttivat sen, että pankin konttorin saaminen kylään siirtyi vapaussodan jälkeiseen syksyyn. Marraskuun 16. päivänä 1918 avattiin Kansallis-Osakepankin Ruovesi-Visuvesi-niminen konttori, joka aloitti toimintansa maanviljelijä Juho Lahtisen omistamassa Akkalassa.
Antti Ylistalo
Kuva: Visuveden Koulun 110- vuotishistoriikki
Akkala pankin perustamisvuonna 1918.
Kuva: Visuveden Työväenyhdistyksen arkisto.
Kansallis-Osake-Pankki
Ruovesi-Wisuveden konttori
avataan lauvantaina kuluvan marraskuun 16 p:nä ja pidetään avoinna maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauvantaisin.
Klo ½ 12-2.
Täydellinen pankkiliike.
Aamulehti 14.11.1918
Konttorin ensimmäisen valvojakunnan muodostivat perustamisasiaa ajaneet Kaarlo Kauttu, Antti Ylistalo ja Hugo Alastalo, sekä maanviljelijät Kalle Koivisto, Abraham Tanhua- Tyrkkö ja Eetu Jokela. Pankinjohtajana toimi Juho Lahtinen.
Hugo Alastalo
Kansallispankin Visuveden konttori siirrettiin paremmalle liikepaikalle Ruoveden kirkonkylään maaliskuun 1. päivänä 1922.
Tampereen Osake-pankki
Kauan ei Visuvedellä oltu ilman pankkia, sillä Tampereen-Osakepankin Visuveden konttori avattiin 7.11.1922 Alastalossa.
Tampereen Osake-Pankki / Karttuva Talletustili eli n.s. Talletuskonttokurantti N:o 87 Visuveden Työväenyhdistys, Visuvesi
Kuva: Visuveden >Työväenyhdistyksen arkisto
Konttorin esimiehenä toimi Hugo Alastalo, sekä valvojina Elis Lahtinen, Kaarlo Kauttu ja Antti Ylistalo. Pankin toiminta jatkui vuoden 1928 loppuun saakka. Tällöin Tampereen- Osake-Pankki, Länsi-Suomen Osake-Pankki ja Maakuntain Keskuspankki Oy yhdis- tyivät ja niistä muodostui Maakuntain Pankki Oy.
Toiminta Visuvedellä jatkui entisellään Maakuntain Pankki Oy:n nimellä vuoden 1932 helmikuun 1. päivänä tapahtuneseen pankin lakkauttamiseen saakka. Maakuntain Pankki Oy:n Visuveden konttori liitettiin Ruoveden Kansallis-Osakepankkiin. Pankin konttori suljettiin Visuvedellä 5.2.1932.
Säästöpankki
Ruoveden Säästöpankin isännistön kokouksessa 2.5.1944 päätettiin avata Visuvedelle pankin sivukonttori. Visuvesiläiset olivat useaan otteeseen pyytäneet sivukonttorin perustamista, mutta vasta tuolloin toive toteutui. Konttori avasi ovensa 1.6.1945 hoitajanaan Eeva Lammi, joka toimi ko.tehtävässä 18 vuotta. Konttorin valvojiksi valittiin Lauri Ylistalo ja Väinö Kangaspeska.
Lauri Ylistalo,
Kuva: Visuveden Koulun 110 v. Historiikki,
Konttori toimi aluksi Arvo ja Eeva Lammin kotona Kotimäessä, mistä konttori muutti Ylistaloon ja edelleen vuoden 1959 alussa Kalle Koivusen omistamaan Talvisuuhun. Vuoden 1963 kesäkuussa valittiin Eeva Lammin tilalle konttorinhoitajaksi Anna Kivijärvi.
Vuonna 1965 ostettiin Visuvedeltä tontti uutta pankkirakennusta varten metsätyönjohtaja Eetu Jokiselta. Kauppa hyväksyttiin isännistön kokouksessa 7.10.1966.
Maaliskuussa 1967 hyväksyttiin rakennusliike Heino & Vahteran tekemät Visuvedenkonttorin toimitalon piirrustukset. Rakennusurakoitsijaksi valittiin Aarre Kuurilan rakennusliike.
Uusi toimitalo saatiin käyttöön 15.12.1967. Toimitalon valmistumisen jälkeen aloitti Visuvesi Oy:n palkkojensa maksun Säästöpankin konttorin välityksellä. 1968 otettiin konttoriin toinen virkailija, joka toimi ensin osa-aikaisena, mutta pari vuotta myöhemmin virkailijan toimi muutettiin vakinaiseksi.
Vuonna 1989 fuusioitui Ruoveden Säästöpankki Tampereen Aluesäästöpankkiin, jolloin myös Visuveden konttorista tuli TAP-Ruoveden konttori. Syyskuussa 1992 TAP fuusioitui Suomen Säästöpankkiin.
Suomen Säästöpankin pilkkomisen seurauksena joutui Ruoveden Säästöpankin Visuveden konttori Ruoveden Osuuspankin haltuun vuonna 1993.Se suljettiin 31.3.1994.
Ruoveden Säästöpankki / Säästökirja
Kuva: anonyymi
Ruoveden Säästöpankin Visuveden konttori
Kuva: Ruoveden Säästöpankki 100 v. (Teuvo Kolehmainen)
Osuuspankki
Ruoveden ensimmäinen Osuuskassa perustettiin Visuveden Pourunkylään. Pourun ja Keihääntaustan Osuuskassa aloitti toimintansa 1913. Kassan toimialueeksi määrättiin Ruoveden pitäjästä Visuveden ja Haukkamaan kylät, sekä Pohtionperä. Virtain pitäjästä Keihääntaustan koulupiiri ja Nojosen kylä.
Osuuskassan ensimmäiseen hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi Johan Nestor Liljeroos, Santeri Kalliojärvi, Edvard Leppänen, Robert Mäkinen ja Kaarle Oskari Sara, sekä varajäseniksi Emil Nieminen, Onni Juurakko ja Oskari Ahola. Kirjanpitäjäksi valitttiin Pourun kansakoulun opettaja Kaarle Oskari Sara, joka toimi myös osuuskunta- kokousten kirjurina.
Saran jälkeen kirjuriksi valittiin Heikki Hintala, joka otti toimen vastaan 1.9.1927 ja pysyi siinä aina osuuskassan lopettamiseen saakka.
Sara (Söderlund) Kustaa Oskari
Kustaa Pouru,
Kuva: Ruoveden Osuuspankki 50 v. (Jaakko Tuulasvaara)
Kassan konttori sijaitsi suurimman osan ajasta Pourun puretussa vanhassa talossa.
Kuva: Ruoveden Osuuspankki 50 v. (Jaakko Tuulasvaara)
Kassan toimipaikka sijaitsi Ruoveden puolella, aluksi Pourun kansakoululla ja vuodesta 1920 alkaen Pourun talossa, jossa kassaa pidettiin auki hallituksen säännöllisinä kokous aikoina klo 15-17 välillä.
Kassan hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Keihääntaustan kylästä kotoisin ollut talollinen Johan Nestor Liljeroos,joka toimi virassa kuolemaansa, vuoteen 1918 saakka.
Hänen jälkeensä tointa hoiti maanviljelijä Edvard Leppänen Visuvedeltä vuoden 1944 loppuun, jolloin uudeksi ja kassan hallituksen viimeiseksi puheenjohtajaksi valittiin Kustaa Pouru.
Pourun ja Kehääntaustan Osuuskassakokous ja 10-vuotisjuhla.
Marraskuun 18 pnä pidettiin Porun ja Keihääntaustan Osuuskassan syyskokous Pirttijärven työväentalolla. Kokoukseen oli saapunut noin neljäkymmentä osuuskassan jäsentä ja käsiteltiin siinä sääntöjen 23 § mainitut asiat. Puheenjohtajaksi valittiin J.Vainio ja pöytäkirjan kirjoittajaksi K.O.Sara. Antolainauksen korkeimmaksi rajaksi määrättiin 15.000 mk ja erikoistapauksessa, hallinnon harkinnasta riippuen 20.000 mk.
Ottolainauksen korkeimmaksi rajaksi määrättiin 500.000 mk. Tilintarkastajien palkkio päätettiin maksaa laskun mukaan. Hallituksesta eroamisvuorossa olevat Edv. Leppänen ja E.Nieminen valittiin uudelleen, samoin eroamisvuorossa oleva varajäsen J.Jokela.
Tilintarkastajiksi valittiin Lauri Ylistalo ja J.Vainio sekä varamieheksi heille A. Kulmala.
Luettiin lainain tarkastuskertomus, jonka suhteen kokous hyväksyi hallituksen toimenpiteen nim. Irtisanoa sellaiset lainat, joita ei oltu täytetty lainaa anoessa manittuihin tarkoituksiin.
Ammattilehdistä päätettiin tilata ”Pellervo” joka jäsenelle, sekä ”Osuustoimintalehti” hallitukselle. Puuttuva siemenvilja päätettiin hankkia yhteisostolla ja jätettiin se hallituksen ja yht.oston toimimiehen V. Tervalan huoleksi.
Kokouksen loputtua pidettiin Osuuskassan 10-vuotisjuhla, joka aletiin yhteislaululla ja J.Vainion pitämällä tervehdyspuheella. Seurasi sitten Osuuskassan historiikki, joka oli mielenkiintoinen varsinkin niihin tuloksiin nähden, joita Osuuskassa oli tämän 10 vuoden kuluessa saavuttanut.
Kahviloman jälkeen lausui Aino Sara runon ”Tähdelle” ja neiti Martta Rinkkala luki kertomuksen ”Elämä ja ilo”. Kun vielä rouva Sara oli lukenut ”Matti ja Jussi” eli keskustelua säästäväisyydestä ja rahojen käytöstä, seurasi keskuslainarahaston konsulentti N.Suorttin arvokas ja sisältörikas esitelmä osuustoiminnasta ja sen hyödystä. Lopuksi oli huvinäytelmä ”Osuustoimintapäivät” ja karkeloa.
Tämä kuntamme vanhimman Osuuskassan 10-vuotisjuhla antoi varmaankin uutta intoa ja luottamusta Osuuskassa- ja Osuustoiminta-aatteelle.
Mukana ollut
Ruovesi-lehti 48/1923
Osuuskassan sääntöjä muutettiin vuonna 1930, jolloin kassan nimi lyhennettiin Pourun Osuuskassaksi.
Toimeliaan alkukauden jälkeen alkoi kassaliike pääoman ja talletusten puutteessa mennä hiljalleen alaspäin. Kassan hallitus kehoitti toistuvasti vakavaraisia jäseniään tekemään entistä suurempia talletuksia kassaan, mutta kassan toimialue oli suhteellisen köyhää ja rästejä kertyi runsaasti.
Osuuskassaan liittyi tosin huomattaviakin jäseniä kuten Visuveden Osuusmeijeri vuonna 1930 ja Pourun Puhelin Osuuskunta vuonna 1946, mutta vuonna 1950 päätti kassan hallitus piiritarkastaja Oskari Jäämaan kehoituksesta ehdottaa osuuskuntakokoukselle kannattamattomaksi käyneen kassan liittämistä Ruoveden Osuuskassaan. Osuuskunta- kokous hyväksyi 11.10.1950 lopullisesti hallituksen ehdotuksen.
Ruoveden Osuuskassan hallitus päätti siirtää Pourun osuuskassan asioimiston vuonna 1953 Visuvedelle vaatturi Väinö Leveelahden taloon Käpykankaaseen, jossa tämän sivukont- torin hoitajaksi valittiin Väinö Leveelahti. Pourussa pidettiin vielä osuuskassan asioimistoa auki kerran kuussa vuoden 1957 joulukuun alkuun saakka.
OLEMME AVANNEET SIVUKONTTORIN
VISUVEDELLÄ
Konttorin hoitajana toimii vaatturi VÄINÖ LEVEELAHTI
ja on konttori sijoitettu hänen asuntoonsa.
Ruovesi 14/3 1953.
RUOVEDEN OSUUSKASSAN HALLITUS
Ruovesi-Lehti 17.3.1953
Konttorin tulevaa paikkaa silmälläpitäen ostettiin kauppakirjalla 21.12.1953 autoilija Hugo Sauna-Aholta ja hänen vaimoltaan kaksi Kuusikko-nimistä tilaa. Toisella tilalla oli uudehko asuinrakennus ja toisella autotalli. Osa talosta otettiin pankin käyttöön ja muut tilat vuokrattiin aluksi entiselle omistajalle. Konttorin hoitajaksi valittiin vuoden 1954 helmikuussa metsäteknikko Lauri Jarkko. Jarkon työtä jatkoi vuoden 1963 joulukuun alusta Anja Mäkinen. Visuveden ensimmäiseen konttoritoimikuntaan valittiin Bertta Salonen, Matti Korhonen, Leo Kangasmäki, Veikko Kujala ja Yrjö Kukkonen.
Hugo Sauna-ahon talo jonka Osuuspankki osti ja jossa Visuveden konttori jatkoi muutostöiden jälkeen toimintaansa.,
Ruoveden Osuuspankin Visuveden konttori 1953-1989.
Kuva: Ruoveden Osuuspankki 50 vuotta (Jaakko Tuulasvaara)
Ruoveden Osuuskassan Visuveden konttori.
Ruoveden Osuuskassan Visuveden konttori on muuttanut Osuuskassan omaan
taloon (entinen Sauna-Ahon talo). Konttori on avoinna kaikkina arkipäivinä
kello 9 – 12 paitsi perjantaina 16 – 18. Puhelin Visuvesi 76.
Konttorinhitajana toimii herra Lauri Jarkko.
Ruovesi-Lehti 9.3.1954
Vuonna 1989 vanha pankkirakennus purettiin ja tontille valmistui uusi liikerakennus vuonna 1990. Tässä yhteydessä jäi uuden rakennuksen alle myös vanhan pankin pihassa ollut pumppukaivo, jonka monet kyläläiset vielä muistavat. Pankkiautomaatti kiinteistöön saatiin Automatia Oy:n toimesta toukokuussa 1993.
Asko Kortesniemi osti kiinteistön Ruoveden Osuuspankilta vuonna 2005, jolloin Osuus- pankki jäi tiloihin vuokralaiseksi.
Ruoveden Osuuspankin Visuveden konttori suljettiin kannattamattomana kesäkuun lopulla vuonna 2010. Automatia Oy poisti vähäisestä käytöstä johtuen pankkiautomaatin huhtikuun alussa 2011.
Säästökassat ja Postipankki
Kuluttajat tallettakaa varanne omaksi eduksenne!
Kuluttajain etua silmallä pitäen ja liikkeemme rahoittamiseksi olemme järjestäneet liikkeemme yhteyteen ”Säästökassaliikkeen” johon otamme talletuksia vastaan osuuskunnan jäseniltä joka arkipäivä liikkeen konttorissa 5 mk. alkain ja maksamme korkoa 8 % lisäten koron pääomaksi joka 30/6 ja 31/12 sekä maksamme talletuksia ulos vaadittaessa. Säästökassa on varmin talletuspaikka, sillä sitä valvoo valtioneuvoston määräämänä tarkastajana Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta r.l.
(Talletuksiin nähden noudatetaan ehdotonta vaitioloa.)
Visuveden Osuuskauppa r.l.
Tällä ilmoituksella Ruovesi-lehden numerossa 43b vuonna 1926 avattiin Visuveden Osuus- kaupan Säästökassa. Kassan säännöt oli vahvistettu 22.6.1926.
1930-luvun alussa tuotti Osuuskauppa niin paljon tappiota, etteivät osuuspääoma ja muut rahastot riittäneet tappioita kattamaan. SOK:n johtokunnan oli vakavaraisuusehtojen mukaan sanottava säästökassan toiminta irti siten, että säästökassatalletuksia oli alettava maksamaan kuukausittain pois. Uusien talletusten vastaanotto oli heti lopetettava ja talletusmerkit oli palautettava Helsinkiin.
Muutaman vuoden tiukan säästökuurin ansiosta Osuuskaupan taloudellinen tilanne kohentui ja säästökassa sai jälleen toimiluvan.
Osuuskaupan Säästökassa toimi Visuvedellä vuoden 1989 marraskuuhun saakka, jolloin osuuskauppatoiminta kylässä loppui kun Pirkanmaan Osuuskauppa sulki ”Visukaupan” ovet.
Visuveden Osuuskauppa r.l. / Vastakirja: Visuveden Työväenyhdistys Kehitys ry
Kuva: Visuveden Työväenyhdistyksen arkisto
Säästökassan Vastakirja N:o 240 aukeama 1950- luvulta / Visuveden Osuuskauppa r.l. Säästökassan puolesta Elma Hirsmäki Mauno Mätikkö
Kuva: anonyymi
Toinen säästökassa saatiin Virtain Osuuskaupan kylään tulon myötä vuonna 1929. Säästökassan toiminta loppui vuonna 1993 Eka-yhtymän haettua itsensä yrityssaneeraukseen.
Virtain Osuuskauppa r.l. Osuuskirja N:o 1107 Visuveden Sos.dem Työläisnuoriso-osasto Visuvesi.
Kuva: Visuveden Työväenyhdistyksen arkisto.
Nykyisen kaltaisen pankkitoiminnan oli Postisäästöpankki käynnistänyt jo vuonna 1887. Postisäästöpankilla oli alkuaikoina omia konttoreita kuitenkin vain muutama.
Kun vuonna 1939 otti pankki postisiirron maksujärjestelmäkseen alkoi konttoreiden lukumäärä kasvaa voimakkaasti. Postisäästöpankki Visuvedelle saatiin 40-luvun alkuvuosina.
Valtion liikelaitoksena toiminut Postisäästöpankki muuttui Postipankiksi vuonna 1970. Vuonna 1988 tuli pankista valtion omistama osakeyhtiö. Postipankin toiminta loppui Visuvedellä 10.1.1997 kun Visuveden posti lakkautettiin.
M-P.M.
2013
Lähteet: Tuulasvaara Jaakko: Ruoveden Osuuspankin historia.
Kolehmainen Teuvo: Ruoveden Säästöpankki 1875-1975.
Ruovesi-lehdet, sekä muut sanomalehdet.
Visuveden Osuuspankin konttori 1953-1989.
Visuveden Työväenyhdistyksen arkisto.
Yksityisarkistot.
Postisäästöpankin Säästökirja 1940- luvulta,
Kuva: anonyymi