Metsäpaloja Ruovedellä
Suuri metsäpalo Wisuvedellä. Yli 300 hehtaarin ala metsää palanut ja ihmisasumuksiakin ollut vaarassa.
Kuluvan kuun 1. pnä noin klo 8 ap. olivat paikkakuntalaiset nähneet Wisuveden kylän nk. Helvetin-Kolun sydänmaalta päin, joko Kosken, Kankimäen eli Storminiemen metsästä nousevan sankan savupatsaan.
Heti oli kaikilla selvillä se peloittava totuus, että taasen on tavalla eli toisella saanut metsä- palo alkunsa. Kaikki lähempänä asuvat lähtivät heti palopaikalle ja yleinen hälytys pantiin toimeen pitkin pitäjää, mutta ennen kuin huomattavammin väkeä kerkisi paikalle, sai tuli pitkällisten poutain kuivaamassa metsässä ja kovan tuulen avustamana sellaisen jättiläismäi- sen vallan, että sitä oli mahdoton pysäyttää, minkä vuoksi se levenikin hirvittävällä nopeu- della polttaen huomattavamman alan eli yli 100 hehtaariam maanviljelijä Wille Tervalan omistaman Kosken talon arvokasta metsää, suuren alan Ylistalon metsää, noin 20 ha eli melkein koko Sipilän pikkutilan metsän ja siellä olleet kaadetut navetan hirret, sekä muuta- man sylen hakatuita halkoja, noin 35 ha alan eli melki kaikki Kankimäen pikkutilan metsän ja siellä olleet noin 10 syltä valmiita halkoja, noin 50 ha alan Harviala O/y :n omistamaa metsää, noin 50 ha alan Ruoveden kunnan omistamaa Metsä-Pohtion talon metsää ja mikä- li on ilmoitettu, niin paloi vähäisen Storminiemen virkatalon metsääkin.
Palon voimaa on mahdoton kuvailla, sillä se eteni kuin mahtava vuori eteenpäin, uhaten kovasti edellä mainittuja Sipilän ja Kankimäen talojen rakennuksiakin.
Vasta iltapäivällä kuin väkeä ennätti saapua paremmat määrät paikalle, saatin tulen valtaa paikoittain vähän rajoitettua, mutta riehui se yhä, aina puoleenyöhön, ennenkuin sen leve- neminen saatiin ehkäistyksi. Sammutusväkeä oli viranomaisten määräyksestä saapunut aina Wirtailta asti huomattava määrä.
Mikäli tiedetään olivat palaneet metsät melkein vakuuttamattomia. Kosken ja Ylistalon metsä oli vakuutettua, mutta niin turhasta määrästä, ettei se korvaa mitään, Ruoveden kunna omistama metsä oli vähän paremmin vakuutettua, mutta pikkutilain Kankimäen ja Sipilän metsät olivat aivan vakuuttamattomia, joten siis meni alkavien pieneläjäin koko omaisuus.
Palaneiden metsäalueiden rahallista arvoa ei vielä osata tarkalleen määritellä, mutta on se ainakin miljoona markkaa.
Mistä ja mitenkä, edessä mainittu tuhoisa tulipalo sai alkunsa, on vielä hämärän peitossa, epäillään kuitenkin, että se olisi saanut alun noista surkuteltavista viinatehtaista.
Ruovesi-Lehti 8.6.1921
Arvo Rahola 14.8.1932 kertoo Visuveden Laulussaan;
"Etelässä näkyy kuin ois
musta pilvenlonka.
- Kulo irti "Helvetissä",
"Neroon" pian onka!
Laiva huutaa, rantaan juoksee
sammuttajasakki.
Kiireessä ei katsota,
kenell´ on toisen takki.
Tulesta kun vihdoin saatiin
lopullinen voitto,
kesäyö ol´ kulunut
ja alkoi aamun koitto
Visuvesi, Visuvesi,
mistä löytyis vertaisesi!"
Suuri Metsäpalo Visuvedellä 1933
SUURI METSÄPALO VISUVEDELLÄ (Lähde: Ruovesi Lehti 12/7.1933 sivu 2) Palanut alue n. 600 h. Tuli sai alkunsa varomattomuudesta. Maanantaina t.k. 10 päivänä tuhosi suuri metsäpalo Ruovedellä Visuveden kankaalla useiden satojen hehtaarien alalta metsää. Palo alkoi n. klo 15 kydöstä, jota pienviljelijä Ristanen oli edellisenä polttanut. Tuli sai heti alussa voimakkaan otteen, joten paikalle rientäneet sammutusväet eivät voineet sitä tukahduttaa. Koko pitäjässä toimitettiin hälytys ja apua pyydettiin naapuripitäjistäkin. Klo 15 jälkeen alkoikin sitten sammutusväkeä kerääntyä palopaikalle niin runsaasti, että paloalue voitiin eristää avatulla linjalla. Tilanne näytti kuitenkin vielä hyvin uhkaavalta, mutta samanaikaisesti tuuli tyyntyi ja puiden latvoissa riehunut tuli laskeutui maahan, missä se vähitellen saatiin sammumaan. Klo 20 jälkeen sai useita satoja miehiä käsittävä sammutusjoukko poistua paikalta, ainoastaan tehokas vartiosto jätettiin paloalueen ympärille. Tiistai aamuna kiihtyneen tuulen takia vartiostoa lisättiin. Pahimman tuhon kulo teki Kaivoksen, Harjulan ja Alastalon talojen metsissä. Peltolan metsään se myöskin levisi, mutta saatiin sammumaan metsärajan lähelle, joten sen aiheuttamat vahingot eivät tulleet tällä metsäalueella varsin huomattaviksi, hakattua palolinjaa lukuunottamatta vain n. puoli hehtaaria. Kaikkiaan käsitti palanut alue n. 600 ha metsämaata. Metsät olivat vakuutetut, mutta luonnollisestikaan vakuutukset eivät voi kaikkia vahinkoja vastata, sillä jo palaneen taimiston arvo oli suuri. Niinkuin jo alussa mainitsimme, sai kulo alkunsa risujen poltosta. Kun tämä on jo kielletty rikoslaissakin ja vielä tänä kuivana kesänä on annettu viranomaisten taholta ankaria määräyksiä tämänkaltaisesta tulenkäsittelystä, on paikallaan tässä mainita, että viranomaiset tulevat syyllisen saattamaan edesvastuuseen ja vaatimaan ankaraa rangaistusta lain ja määräysten uhmaajalle.
Visuveden metsäpalon aiheuttaja tuomittu (Lähde: Ruovesi Lehti 13/9.1933 sivu 2) Niinkuin muistetaan osoittautui aikanaan pidetyissä poliisitutkinnoissa, että Visuveden metsäpalo viime heinäkuussa sai alkunsa pienvilj. Leander Ristasen kydöstä. Ristasta vastaan nostettiin syyte ja tuomitsi kihlakunnanoikeus hänet varomattomasta tulen käsittelystä 500 markan sakkoon sekä korvaamaan metsänomistajille ja paloapuyhtiöille palosta aiheutuneet vahingot 224.778:- markalla sekä erinäisiä oikeuskuluja.
Ruovesi Lehti 22/5.1935 kertoi Metsänkylvöstä Visuveden paloalueella.