Historiallisia muistiinmerkinnöitä Visuveden Majasaaresta
Visuveden Majasaarenhan kaikki tämän kyläiset tietävät, missä se on. Onpa tällä matalarantaisella saarella muitakin nimiä kuten Vasikkasaari ja sen nykyisen omistajan mukainen Juseniuksen saari. Vasikkasaaren nimen se on saanut siitä, kun siellä ennen kesäisin pidettiin Alastalon vasikoita suvilaitumellaan. Saarihan kuului silloin Alastalolle.
Vanhain ihmisten muistin mukaan on tämä saari kuitenkin aikaisemmin kuulunut Kaivokselle ja Visukylän vanhassa piirikartassakin on se merkitty Kaivoksen alueisiin kuuluvaksi. Tämä kartta on kuitenkin hukkunut kyläläisiltä, viimeksi se oli ollut Rantapusun hallussa ja mennyt palasille. Ja paitsi tätä lienee talokkaitten omatkin isonjaon aikuiset kartat omista alueistaan jo aikaisemmin hukkuneet, joten mantereesta irrallisten saarten omistusolot aikain kuluessa sekaantuivat ja hämmentyivät.
Yllämainittuun koko kyläkunnan alueista piirrettyyn piirikarttaan oli kunkin saaren kohdalle merkitty niitä omistavien talojen omistuskirjaimet. Mutta kun paperit olivat hukassa ja omistusseikat unohtuneet ja sekaantuneet, saatettiin sen varjolla tehdä vääryttäkin. Niinpä kerrotaan kylässä vielä 1870-luvulla olleeen suviasukkaan erään ”herrassöörinki” C.J. Lannerin, joka oli johonkin karttaan väärentänyt tai muuttanut silloin esim. Ison-Pusun omistaman molempain Murtosaarten, samoin kuin Lapinsaarenkin mistuskirjaimen Ylistalon kirjaimeksi, joten Murtosaaria jonkin aikaa omisti Ylistalo.
Lapinsaaren oli Ylistalo vuokrannut Kannan Leenalle. Tämä saari oli sittemmin joutunut taas oikealle omistajalleen Pusulle, joka sen vuokrasi, milloin Vidbergille, milloin Matti Helinille, kunnes saarella yhteen aikaan ei ollut tai ei sanottu olleen omistajaa ollenkaan. Sitten sille taas ilmestyi omistajaksi jokin Julini ja aikoi myydä saaren, mutta tällöin taas ruvettiin etsimään saaren oikeata omistajaa ja jostain karttakonttorista lie saari selvinnyt Ylä-Jarkon omaksi.
Yllä kerrotulla tavalla, karttaväärennyksellä, kerrotaan Kaivoksen Majasaarenkin joutuneen Alastalon haltuun, olikopahan väärentäjä sitten ennenmainittu herrassöörinki tai jokin maanmittari, jonka piti tästä työstä saada palkkioksi kääsit ja Majasaari sai muka sen johdosta uuden nimen ”Kääsisaari.”
Mutta omasta puolestani oletan tälläisen Kääsisaari-nimen selityksen aivan mielikuvituksen vilkkaaksi tuotteeksi. En kylläkään tahdo ollenkaan kieltää, etteikö saarella olisi ollut tällainen toisintonimi tai vähän sinne päin jotenkin kääsi-sanaan vivahtava, sitä nimitystä kun en ole kuullut kuin yhden kertojan käyttävän puhuessaan. Allekirjoittaneella on kuitenkin aivan toinen olettamus tämän Kääsisaaren nimen johtamisesta.
Viime kesänä oli Aaamulehdessä kirjoitus ” Vesilahtelaisten asutustoimintaa” ja siinä selostettiin professori Jalmari Jaakkolan tutkimusta ”Pirkkalalaisliikkeen synty”, minkä ohessa tuotiin esiin monia Ruovedenkin paikkoja, joissa näillä muinaisilla pirkkalalaisilla, lähemmin sanoen vesilahtelaisilla kalastajilla 1500-luvun puolivälin maissa ja jo sitä aikaisemminkin oli n.s. Eräsijansa eli kalapirttinsä, -saunansa ja majansa. Samoin selostuksesta selviää näitten eräsijojen asukkaat ja omistajat. Tulkoon tässä myös mainituksi, kuinka kotikylämme vanhin nimi, Leijunniemi näitten eräsijojen luetteloissa 1560-luvulla esiintyy eri muodoissa, kuten Leivunniemi ja Lemminniemi, mutta tutkijat sijoittavat tämän nimisen paikan jonnekin Virroille, kun eivät tiedä sillä tarkoitettavan nykyista Visuvedenkylää.
Palatakseni varsinaiseen asiaani, mainitaan edelleen tässä selostuksessa: ”- - - - Vesireitillä Visuvesi-Vaskivesi-Toisvesi oli Laukon Jöns Knuutinpojalla vuoden 1552 luettelon mukaan eräsija; lähellä sitä oli samana vuonna Talilan Tuomaalla eräsija Rautavedellä (”ved Rautawesi siöö), jossa asui Erik Kässä Vesilahdelta - - - - ”
Siinä se kalastaja Kässän Erkki, jonka oletan olleen kertojaltani kuulemani Kääsisaaren nimen aiheuttaja. Kuvittelen saarta sanotun joksikin Kässän tai Kässin saareksi, josta lopuksi muodostui Kääsisaari ja tämän nimen perusteella on sommiteltu sitten tuo karttaväärennyksen palkkiojuttu. Että saari on juuri nykyinen Juseniuksen eli Majasaari selkiää siitä, kun sanotaan sen sijaitsevan ”ved Rautawesi siöö”,
Rautavedellä l. Rautaveden vierellä. Rautavesihän on nykyisenkin maantieteen mukaan Rautavuolteen alapuolella oleva Visuselän osa eli Pilkanselkä. Pilkanniemenkin vanha nimi on Rautaniemi.
Majasaarellahan on vieläkin tämän Kässän Erkin kalamajan kiukaitten jätteitä ja rakennuksen pohja näkyvissä. Toivottavasti niitä ei ole hajoitettu ja pysyvät historiallisina tämän kylän asutusmuistoina. Näistä kiukaista mainitsee Benjamin Hassinen Ruoveden kihlakunnan kertomuksessaan 1885, että niitä ”on Visuveden kylän Alatalon Vasikkasaaressa kolme aivan likekkäin. Suurimman pituus on vähän yli 6 kyynärää, leveys 3 ½ kyynärää. Muutoin hyvin jo maahan vaipuneet.”
Sitäpaitsi on seuramme kotiseutukokoelmissa muistaakseni tämän Kässän Erkin verkon- ja nuotanpainoja reikäkivineen ja kiveen uurettuine langan uurteineen, osoitteena siitä, etteivät ne ole olleet minkään tilapäisen sunnuntaikalastajan tai onkimiehen hätätilassa kyhättäviä tarpeita, vaan oikean kalastajan, joka on siellä asustanut savupirtissään tai majassaan pitkän aikaa ja on pahus vie Rauta- ja Visuvedestä suurimmat hauet, lohet ja lahnat niin vähiin vongannut, että ne nykyisin jo ovat harvinaisuuksia.
Jos edellä selostamani olettamus tämän nimen synnystä on oikeaan osunut, osoittaa sekin, kuinka kotiseutumme historiallisten vaiheitten selville saamiseksi muitten tietojen yhteydessä olisi tärkeätä aikoinaan kerätä ja muistiin merkitä pienimmätkin ja vähäpätöisimmiltäkin tuntuvat paikannimet ja nimitarinat.
A.L
Visuveden Kaiut 15.4.1934