tytöt laiturilla Saukkolahden perukassa,

Saukkolahden pohjukka ja paattikoppeleita Talavisuun rannassa,

Uusi Visu-sanan selitysyritys.

Talavisuu

Visuveden kylä on ikivanha asutuspaikka. Sitovimpana todistuksena siitä on Visuveden Ylistalon n. 4000 vuotta vanha, tieteellisesti tutkittu kivikautinen asuinpaikka. Mutta on muitakin menetelmiä joilla voidaan todistella asutuksen vanhuutta. Yksi niistä on paikannimitutkimus.

Tämän kylän alueella on monta hyvin vanhaa hämäräperäistä paikannimeä joitten merkitystä eivät kielimiehetkään kykene selittämään mistä ne johtuvat ja se juuri todistaa niitten ikää vanhaksi. Pusu, Äijäinniemi, Akkalan eli Ämmälän kangas ja lähinna itse Visu, Visuvesi sana ovat tällaisia vielä selittämättömiä nimiä.

Tohtori A.O. Tuuhelo vastasi kerran, tämän Visu-sanan merkitystä tiedustellessani, että se on niin harvoin paikkanimistössä esiintyvä sana, että hän ei sitä kykene selittämään ja mainitsi vielä kuluvan kauvankin ennenkuin sille kyetään selitys antamaan. Mutta toiseltapuolen on hän kuitenkin tämän sana merkitystä niin paljon miettinyt, että mainitsee eräässä paikannimitutkimuksessaan tämän nimen kuuluvan niin sanottujen luonto-nimien, asumukselle luonnon paikan mukaan johdettujen nimien joukkoon ja lueteltuaan mm. muutamia Ruoveden talojen nimiä mainitsee myös Visuveden-talon nimen ja sanoo nimien, siis myös Visuvedenkin, johtuvan talon lähellä sijaitsevasta notkosta tai laaksosta.

Juuri tästä tohtori Tuuhelon maininnasta johduinkin mielestäni löytämään ehkä oikean selityksen tämän kylän visu visuvesi sanalle. Kaikki tämän kyläiset tuntevat Saukkolahden perukan ja minkälainen notko eli laakso entisen Visuveden talon vieressä on. Nykyinen nuori näkee sen vain kuivana laaksona, jonka pohjalle on kaivettu oja tullen n.s. Ylistalon suosta ja sekin on jo tällä kaivetulla ojalla kuivattu.

Mutta minun lapsuudessani vähän neljättäkymmentä vuotta sitten oli tämä ”suo” vielä verraten vetinen hetto, josta oja juosta luritteli Saukkolahteen ja sitä tehden ajassa taaksepäin ennen minun muistinaikaani, on notko ollut vielä vetisempi niin että Karjanmäen alla n.s. Saunalaaksossa maantie kulki suosta tulevan puron tai ojan yli niin sanottua Saukkosiltaa pitkin ja tällä sillalla oli kaiteet kahden puolen, koska vesikin oli sillan molemmilla sivuilla.Tässä notkossa juoksi siis vetinen luontainen oja, jonka äyräillä kesäisin keltaiset Friksel eli kurjenmiekat kukkivat.

Entisen Ylistalon saunakin oli notkossa juuri tämän ojan äyräällä vesipaikan vieressä, siitä Saunalaakso nimitys. Onko tällä ojalla sitten ollut vanhoina aikoina jotain nimeä? Lienee viimeksi ehkä sanottu Saukko-ojaksi, en muista varmaan. Mutta vanhoina aikoina aikaisemmin sillä on ollut varmaan nimensä. En ole sitä keltään kuullut, mutta esitän nyt olettamukseni mikä se olisi ollut.

On monia paikan nimiä, joita vuosi vuodelta kuulee aina harvemmin käytettävän ja lopuksi unehtuu nimi kokonaan, muuttuen joko vallan toiseksi tai jättäen nimestään osan johonkin paikan läheiseen paikkaan, niin luulen käyneen tämänkin nimen. Vieläkin käytettäneen Alastalon Saukkolahden puoleisen rantapellon tai vainion ja rantaniityn nimenä Talvisuu-nimeä, joka paikkakunnan murteella lausutaan Talavisuu, Talavisuun pelto.

Olen turhaan koettanut päätäni vaivata ajatuksella missä merkityksessä voidaan käyttää yhdistelmää talvi ja suu. Olisiko kesäisen notkosta laskeutuneen viileyden lähde tai ehkä jokin talvinuotan vetopaikka lahdessa sillä kohdalla. Se ajatus ei tuntunut oikein luonnolliselta, mutta sitten kerran johtui mieleeni että eipäs sanan loppu olekaan alkuperäisessä asussaan mikään suu vaan su, siis Talavisu eli murteen mukaan lausuttuna Talavisu.

Mitäs on tala? Sehän on sama kuin talas, toisin sanoen vene- tai nuottakoppeli, siis Talasvisu. Tunnen paikannimiä sellaisia kuten Talassaari, Talasjärvi ja Talasjoki. Siitäpä tämän nimen selitykseen sitten pääseekin kiinni. Notkon pohjalla Saukkolahden perään ennen juossut oja on ollut nimeltään Talasjoki muotoutuen hiljalleen Talasvisuksi ja lopuksi käsittämättömäksi Talvisuuksi pitkäin aikain kuluessa ja säilyen vain läheisen niityn ja pellon nimessä. Mutta yhä vieläkin on tämän ojan suulla talaita, oli ennen kirkkovenetalaskin ja nykyisin tavallinen Alastalon vanha venetalas ja moottoritalas ja ennen vähän rannempana pari nuottatalastakin. Siis sopiva nimitys Talas l. Talavisu, jossa visu on samakuin oja ja siitä varsinaisesti johtuu Visuveden talon nimi.

Näin ollen on siis Visuselkään laskevalla ojalla, Visuojalla, eri syntynsä, eikä siis sieltä saakka, ei edes Visuselästä ole Visuveden talon nimi johtunut, vaan Saukkolahden perään Saunalaakson pohjalla juosseesta ojasta Talasvisusta.

A. L.